Paloalueiden lajisto on harvinaistunut - Etelä-Savo

Palanutta puuainesta syntyy metsiin kulotuksen, metsäpalojen ja polttojen johdosta. Metsissä kulotuksia tehdään yleensä metsänhoidollisena toimenpiteenä. Metsäpalossa on kyse maastopalosta, jossa palaa metsää. Poltolla tarkoitetaan metsän tarkoituksellista ja hallittua metsäpaloa, jota käytetään yleensä luonnonsuojelukohteilla ennallistamis- ja hoitotoimenpiteenä.

Luonnontilaisissa metsissä metsäpalot ovat olleet melko tavallisia, ja varsinkin kuivien kankaiden metsät ovat saattaneet palaa säännöllisesti. Niinpä paloalueilla onkin erikoistunut oma lajistonsa, joka on riippuvaista palaneesta maasta tai hiiltyneestä puuaineksesta. Paloja vaativa lajisto on valtaosin hyönteisiä ja sieniä, mutta myös jotkut kasvilajit hyötyvät selvästi metsäpaloista ja kuloista. Metsien monimuotoisuuden kannalta erityisesti palanut ja hiiltynyt puu on tärkeä piirre, ja suuri joukko boreaalisia metsälajeja onkin sopeutunut elämään paloalojen hiiltyneellä tai kulojen vioittamalla puuaineksella. Tehokkaan palontorjunnan ja metsätaloudellisten kulotusten vähäisyyden seurauksena paloalueiden lajisto on harvinaistunut huomattavasti.

2000-luvulla kulotuksia on tehty Etelä-Savossa eniten ensimmäisen vuosikymmenen alussa, minkä jälkeen kulotusten määrä on vähentynyt. Ennallistamispolttoja Etelä-Savossa on tehty keskimäärin joka toinen vuosi. Viime vuosien ennallistamispoltot ovat olleet melko pienialaisia. Metsäpalojen määrä vaihtelee runsaasti vuosittain, johtuen mm. kesän sääoloista. Yleisesti 2000-luvulla metsäpalojen määrä näyttäisi olevan hienoisessa kasvussa, mikä lienee seurausta kasvihuoneilmiön voimistumisesta sekä sen aiheuttamasta pitkien hellekausien ja kuivuuden yleistymisestä.

Aineistoa kulotuksista ja metsäpaloista on jouduttu keräämään eri lähteistä, joten viime vuosien tiedot eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia aiempien tietojen kanssa. Kulotettua pinta-alaa ei ole saatavilla vuosilta 2015 ja 2016.
 

Palanut puuaines Etelä-Savossa

Palanut puuaines Etelä-Savossa. Lähde: Metsäkeskus, Metsätilastollinen vuosikirja, Metsähallitus, Pelastuslaitos ja Luonnonvarakeskus

Julkaistu 20.5.2014 klo 13.41, päivitetty 24.11.2017 klo 8.27