Hyppää sisältöön

Suomessa joka kymmenes laji on uhanalainen

Pitkän aikavälin kehitys:
Niistä lajeista, jotka tunnetaan riittävän hyvin uhanalaisuuden arvioimiseksi, 10,5 % on uhanalaisia.
Lyhyen aikavälin kehitys:
Uhanalaisten lajien määrä kasvoi 742 lajilla vuoden 2000 arviosta.
Suhteessa tavoitteisiin:
Uhanalaisten lajien määrän kasvua ei ole saatu pysäytettyä vuoteen 2010 mennessä. Uusi tavoite Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi vuoteen 2020 vaikuttaa myös vaikealta saavuttaa.

Suomen lajien jakautuminen IUCN-luokkiin

Suomen lajien jakautuminen IUCN-luokkiin
Lähde: Rassi P., Hyvärinen E., Juslén A. & Mannerkoski I. (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010.

2 247 uhanalaista lajia

Vuonna 2010 valmistuneessa Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa mukana olleista lajeista määriteltiin uhanalaiseksi noin kymmenesosa, yhteensä 2 247 lajia.

Yli kolmasosa uhanalaisista lajeista on metsien lajeja. Ne kärsivät muun muassa vanhojen puiden, lahopuiden ja metsäpalojen vähenemisestä. Uhanalaisista metsälajeista lähes puolet elää lehtometsissä ja kolmasosa vanhoissa  metsissä. Suomen metsistä on suojeltu eri tavoin 9 prosenttia, mutta suojelualueet jakautuvat epätasaisesti niin maantieteellisesti kuin metsätyypeittäinkin. Pohjois-Suomessa (Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi) 15,8 prosenttia metsistä on tiukasti suojeltuja, mutta Etelä-Suomessa vain 2,3 prosenttia.

Myös erilaiset ihmisten muokkaamat ympäristöt ovat tärkeitä uhanalaisten lajien elinympäristöjä. Melkein neljännes uhanalaisista lajeista vaatii elinympäristökseen niityn, kedon, hakamaan tai jonkun muun perinneympäristön. Nämä elinympäristöt pusikoituvat ja metsittyvät, kun laidunnus vähenee.

Umpeen kasvaminen uhkaa myös rantoja. Järviruoko ja kurtturuusu valtaavat monen lajin tarvitsemia matalan kasvillisuuden ja avointen laikkujen alueita.

Kalliolajeista etenkin jäkälät ja sammalet ovat uhattuina. Syynä ovat muun muassa kaivokset ja kiviaineksen louhiminen kallioista rakentamista varten. Kallioilla ei ole omaa suojeluohjelmaa, joten lajistoltaan edustavimpia kallioita ei ole välttämättä suojeltu.

Maastamme tavatusta noin 45 000 lajista hieman vajaa puolet tunnetaan niin hyvin, että niiden uhanalaisuus on pystytty arvioimaan. Vaikka toinen puoli lajistosta jäikin vielä arvioimatta, tunnetaan lajiston tilanne Suomessa muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen hyvin.

Lähteet:

  • Rassi P., Hyvärinen E., Juslén A. & Mannerkoski I. (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010.
  • SYKE. 2013.

 

Julkaistu 23.6.2015 klo 13.20, päivitetty 21.7.2016 klo 18.19