Jokien kuljettamat ravinnemäärät edelleen suuria

Pitkän aikavälin kehitys:
Lähes 90 % Suomen rannikkovesistä on korkeintaan tyydyttävässä kunnossa.
Lyhyen aikavälin kehitys:
Lyhyen aikavälin vaihtelu jokien ravinnekuormituksessa selittyy lähinnä virtaaman vaihtelulla.
Suhteessa tavoitteisiin:

Suomen jokien fosforikuormitus Itämereen 1970–2019

Jokien fosforikuormitus
Lähde: SYKE. 2021.

Suomen jokien typpikuormitus Itämereen 1970–2019

Jokien typpikuormitus
Lähde: SYKE. 2021.

Suomen joet ovat 2000-luvulla laskeneet Itämereen vuosittain keskimäärin 3 300 tonnia fosforia ja 72 000 tonnia typpeä. Jokien valuma-alueilta kerääntyy sekä ihmisen aiheuttamaa kuormitusta että luonnon normaalia huuhtoumaa. Vuosittainen vaihtelu on suurta, sillä sateiden määrä ja ajankohta vaikuttavat ravinteiden huuhtoutumiseen metsistä ja pelloilta.

Jokien kuljettama fosforivirtaama on vähentynyt 1970-luvulta nykypäivään, vähentyneen pistekuormituksen ansiosta, mutta typpivirtaama on pysynyt samalla tasolla. Jokien korkeaa ravinnetasoa ylläpitää varsinkin maatalouden aiheuttama kuormitus, joka ei ole ratkaisevasti alentunut, vaikka lannoitteiden määrää on pienennetty, suojakaistoja on perustettu ja eroosiota vähentävät viljelymenetelmät ovat yleistyneet.

Itämeren ravinnekuormitusta on vähennettävä, sillä Itämeri kärsii rehevöitymisestä. Vuoden 2019 pintavesien ekologisen luokittelun mukaan lähes 90 % Suomen rannikkovesistöistä on tyydyttävässä tai sitä heikommassa kunnossa.

Lähteet:

  • SYKE. 2021.
  • Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila 2019. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja SYKE. 2019.
Julkaistu 20.10.2016 klo 14.27, päivitetty 20.4.2021 klo 9.00