Maatalouden fosforilannoitus on melko kohdallaan - Pohjois-Pohjanmaa

Pitkän aikavälin kehitys:
Ravinnetaseet ovat pitkällä aivavälillä pienentyneet selvästi. Se vähentää riskiä ravinteiden huuhtoutumisesta vesistöihin.
Lyhyen aikavälin kehitys:
Vuosina 2009-2013 ravinnetaseet olivat varsin tyydyttävällä tasolla, fosforin osalta lähes kaikki peltoon laitetut ravinteet poistuvat sadon mukana. Typpitasekin oli samaa luokkaa kuin koko maan keskiarvo. 2014 ja 2015 taseet ovat kuitenkin nousseet ja ovat maan keskiarvoa suuremmat. Ravinnetaseet jäävät korkeiksi, kun on ollut huono vuosi ja sato on jäänyt pieneksi tai osin korjaamatta.
Suhteessa tavoitteisiin:

Ravinnetaseet ovat pienentyneet selvästi 1990-luvun puolivälistä lähtien. Peltokohtaisesti hajontaa on edelleen paljon. Joillain pelloilla tase on negatiivinen eli käytetään maan ravinnevaroja. Tämä on hyvä jos maassa on ylimäärin ravinteita, mutta pitkään jatkuessaan se köyhdyttää maata ja alentaa satotasoa. Joillain pelloilla ravinnetaseet ovat paljon keskiarvoa suurempia, johtuen mm kasvukuntoon nähden liian voimakkaasta lannoituksesta. Näiltä pelloilta huuhtoutumisriski on suuri. Vesistökuormituksen vähentämiseksi tulisi pyrkiä alueellisen vaihtelun tasaantumiseen eli siihen että peltojen ravinnetaseet olisivat pellon ravinteikkuuteen ja kasvukuntoon nähden sopivalla tasolla kaikkialla.

Ravinnetaseet vaihtelevat myös viljelykasvista riippuen. Pohjois-Pohjanmaalla tuotetaan paljon perunaa. Perunan mukulan muodostukseen tarvitaan paljon fosforia ja osa tästä jää maaperään, nostaa ravinnetasetta ja on huuhtoutumiselle alttiina. Viljelykierrossa seuraava kasvi kuitenkin yleensä pystyy hyödyntämään perunalta yli jääneen fosforin. Maakunnassa on viljan viljelyn ja perunanviljelyn lisäksi paljon karjataloutta ja nurmiviljelyä. Karjanlannan käyttö voi jonkin verran nostaa ravinnetaseita, sillä karjanlannan ravinteet vapautuvat kasvien käyttöön hitaammin kuin mineraalilannoitteiden ravinteet, jolloin suurempi osa niistä voi jäädä käyttämättä. Nurmiviljelyssa talvehtiva kasvusto kuitenkin vähentää etenkin typen huuhtoutumista ja suojaa maata eroosiolta.

Typpi- ja fosforitaseen kehitys Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella 1997-2015

Typpi- ja fosforitaseen kehitys Pohjois-Pohjanmaalla 1997-2015
 

 

Julkaistu 27.5.2014 klo 14.32, päivitetty 2.7.2019 klo 12.48