Vesistökuormitus tulee monista lähteistä - Pohjois-Pohjanmaa

Elämä vesistöissämme tarvitsee ravinteita. Ravinteita ja muita aineita tulee vesistöihin luontaisesti ja ihmisen toiminnan seurauksena. Liiallinen ravinne- ja kiintoainekuormitus sekä maankuivatuksen seurauksena huuhtoutuva happamuus ja metallit vaikuttavat vesistöihin haitallisesti

Valuma-alueen maankäyttö (maatalous, metsätalous, turvetuotanto) ja muu ihmisen toiminta (teollisuus, yhdyskunnat, haja-asutus) aiheuttaa kuormitusta, josta voi liiallisena aiheutua haittaa vesiekosysteemille sekä vesien virkistys- ja talouskäytölle. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana teollisuuden ja yhdyskuntien kuormitusta on vähennetty merkittävästi. Teollisuus, turvetuotanto ja yhdyskunnat myös seuraavat lakisääteisesti aiheuttamaansa kuormitusta ja sen vesistövaikutuksia.

Pistemäisten päästöjen vähennyttyä on maa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen aiheuttaman kuormituksen (ns. haja-kuormituksen) merkitys korostunut. Määrällisesti hajakuormituskin on vähentynyt, kun vesiensuojelu maa- ja metsätaloudessa on parantunut ja haja-asutuksen jätevesiasetus ohjaa haja-asutuksen fosforipäästöjen vähentämiseen. Hajakuormituksen vähentämistä vaikeuttaa muuttuneet valunnan lisääntyminen ja talven sulien kausien yleistyminen jotka lisäävät maankäytöstä aiheutuvaa kuormitusta (haen tähän viittauksen valunnan lisääntymisen määrään ja talven sulien kausien yleistymiseen).

Vesienhoitoalueittain laadittavissa vesienhoitosuunnitelmissa asetetaan vähennystavoitteet ravinnekuormitukselle, jotta vesistöjen tila paranisi. Ihmisen aiheuttamasta fosforikuormituksesta valtaosa tulee hajakuormituksena ja sitä pitäisi vähentää monissa vesistöissä jopa yli puolella.

Julkaistu 27.5.2014 klo 14.39, päivitetty 2.7.2019 klo 12.54