Palvelut karkaavat kauemmas

Keskimääräinen matka lähimpään ruokakauppaan taajamissa

s46a_Matkaruokakauppaan_taajama_400px.jpg

Lähde SYKE. 2013.

Keskimääräinen matka lähimpään ruokakauppaan haja-asutusalueilla

s46b_Matkaruokakauppaan_haja-asutus_400px.jpg

Lähde SYKE. 2013.

Kaupunki-maaseutu -luokitus

s46c_kartta_kaupunki-maaseutu-luokitus_400px.jpg

Kaupunki-maaseutu alueluokituksen tavoitteena on esittää eri alueluokat selkeinä kokonaisuuksina koko maata kuvaavan kartan mittakaavassa. Alueluokituksen avulla pystytään erottamaan kaupunkialueet maaseutualueista sekä laskemaan tilastoja eri alueluokille ja niiden yhdistelmille. Lähde SYKE. 2013.

Kauppamatkat pidentyvät

Suomalaisten kauppamatkat ovat viime vuosina pidentyneet. Liikenneviraston tuoreimman vuosia 2010–2011 käsittelevän henkilöliikennetutkimuksen mukaan ostos- ja asiointimatkoja kertyy keskimäärin 7,4 kilometriä henkilöä kohden vuorokaudessa. Ostos- ja asiointiliikkuminen on lisääntynyt enemmän kuin muu liikkuminen, kun tilannetta verrataan aiempaan, kuuden vuoden takaiseen tutkimukseen.

Muutoksen taustalla on kaupan keskittyminen ja yksikkökoon kasvu. Kauppakeskukset, hypermarketit ja kauppa-alueet kokoavat asiakkaita aiempaa laajemmalta alueelta, jolloin pienten kauppojen kannattavuus heikkenee.

Tiiviisti asutuilla alueilla kaupan palvelutaso on hyvä. Vuodesta 2008 vuoteen 2012 ruokakauppojen määrä ja saavutettavuus pysyi suurin piirtein ennallaan kaupunkimaisilla alueilla. Palvelutasoa on parantanut se, että monet pienet kaupat ovat nykyisin auki lähes kellon ympäri. Niiden valikoima ei kuitenkaan riitä kaikille, vaan asiakkaat ovat kaupunkiseuduillakin yhä enemmän siirtyneet isompiin marketteihin. Maaseudulla – sekä taajamissa että haja-asutusalueilla – kauppojen määrä väheni yhteensä hieman alle sadalla ja keskimääräinen matka lähikauppaan piteni. Vuonna 2012 Suomessa toimi kaikkiaan noin 3 200 päivittäistavarakauppaa.

Kauppojen vähenemisen lisäksi myös rakentaminen kauas olemassa olevista palveluista kasvattaa keskimääräistä kauppamatkaa. Asukasbarometri 2010 -tutkimuksessa ruokakauppa oli kaikkein toivotuin palvelu omalle asuinalueelle. Tulevaisuudessa ikääntyminen lisää entisestään asuinalueiden todellisten lähikauppojen merkitystä.

Lähteet:

  • SYKE. 2013.
  • Strandell A.: Asukasbarometri 2010 – Asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä. Suomen ympäristö 31/2011, SYKE. 2011.
  • Henkilöliikennetutkimus 2010–2011. Liikennevirasto 2012.

Monenlaiset ruokakaupat

Sen lisäksi, että kauppojen lukumäärä on jonkin verran laskenut viime vuosina, niiden kokorakenne on muuttunut. Varsinkin isojen supermarkettien määrä on kasvanut ja pienempien myymälöiden määrä vähentynyt. Kaupunkien kerrostaloalueilla asuvista jo lähes 70 prosentilla on alle kilometrin etäisyydellä iso super- tai hypermarket.

  • Elintarvikkeiden erikoisliike on yleensä pieni, vain yhteen tai muutamaan tavaralajiin keskittynyt myymälä. Esimerkiksi kauppahallit koostuvat useasta elintarvikkeiden erikoisliikkeestä.
  • Lähikauppa on yleensä suhteellisen pienikokoinen päivittäistavarakauppa, joka sijaitsee asutuksen lähellä tai keskellä. Lähikauppojen yhteydessä on usein myös muita palveluita, esimerkiksi posti.
  • Supermarket on suurikokoinen elintarvikeliike, jossa voidaan myydä myös muita tuotteita elintarvikkeiden lisäksi.
  • Hypermarketin myyntipinta-ala on vähintään 2 500 m2 ja elintarvikkeiden osuus on alle puolet kokonaispinta-alasta.
Julkaistu 28.4.2015 klo 10.37, päivitetty 21.7.2016 klo 13.40