Yhdyskuntarakenne - Pohjois-Karjala

Kehitys on johtamassa ihmisten, työpaikkojen sekä alue- ja palvelurakenteen yhä suurempaan keskittymiseen ja verkostoitumiseen. Tämä on myös johtanut taajamien kasvamiseen ja maaseudun autioitumiseen. Pohjois-Karjalassa erityisesti Joensuun seudun väestö kasvaa, kun taas maakunnan reuna-alueet kärsivät väestökadosta.

Päälinjat Pohjois-Karjalassa on olleet samanlaisia jo pitkään eli Joensuun seudun tiivistyminen ja haja-asutusalueen autioituminen. Yhdyskuntarakenteen tärkeimmät elementit ovat VT6, VT9 ja VT23, joiden kehittäminen on käynnissä ja joiden lähialueille asutus ja matkailuhankkeet keskittyvät. Uusia avauksia on tulossa Kontiorantaan matkailukeskittymän muodossa, kuten myös Kolilla. Myös Pielisen-Karjalan bioenergiahankkeet ovat edenneet.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. VAT:t edellyttävät yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden edistämistä. Olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta tulee hyödyntää ja kaupunkiseutuja sekä taajamia eheyttää. Lievealuerakentaminen nähdään yhdyskuntarakennetta hajauttavana tekijänä. Joensuun seudulla yhdyskuntarakennetta ohjaa koko seutukuntaa koskeva Joensuun seudun yleiskaava 2020, jonka tavoitteena on muun muassa selkeyttää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta.

Pohjois-Karjalassa taajamissa asuvien osuus on edelleen kasvanut. Samalla taajama-alueille valmistuneiden asuinrakennusten määrä on kuitenkin vähentynyt. Myös haja-asutusalueille valmistuneiden asuinrakennusten määrä on laskenut, mutta sen sijaan taajamien laajentumisalueille (lievealueet) valmistuneiden asuinrakennusten määrä on jatkanut kasvuaan.

ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan
kunnista:

Pohjois-Karjalan alueelliset indikaattorit

Julkaistu 4.6.2014 klo 9.54, päivitetty 21.9.2017 klo 14.40

Aihealue: