Uudenmaan ELY-keskus

Yhdyskuntajätteet

Yhdyskuntajätteitä ovat asumisessa syntyvät jätteet ja niihin rinnastettavat kaupan, teollisuuden ja muiden laitosten jätteet. Vuonna 2016 Uudellamaalla syntyi yhdyskuntajätteitä n.661 000 tonnia. Tästä yhdyskuntajätemäärästä kaatopaikalle loppusijoitettavaksi ohjautui enää n. 2 %. Loppu yhdyskuntajäte jakautui melko tasaisesti niin, että yhdyskuntajätteestä 49% hyödynnettiin aineena. Loput 49% hyödynnettiin energiana jätevoimalassa.

 

 

Kuva 2. Yhdyskuntajätteiden koostumus Uudellamaalla vuosina 2012–2016.
Kuva 1. Yhdyskuntajätteiden koostumus Uudellamaalla vuosina 2012–2016.

 

** sisältää erilliskerätyn energiajätteen, poltetun sekajätteen ja kiinteistöjen tulisijoissa poltetut jätteet
*** sisältää erilliskerätyn biojätteen ja kotikompostoinnin
**** sisältää erilliskerätyn tekstiilin ja puujätteen        

Energiahyödyntäminen

Vantaan Energia Oy:n voimalaitos on ollut käytössä vuodesta 2014 asti. Vuonna 2017 voimalaitoksessa poltettiin jätepolttoainetta yhteensä 375 900 tonnia. Tämä määrä sisälsi mm. alueen jäteyhtiöiden keräämät kotitalouksien sekajätteet.

Energiahyödyntämiseen sopivien voimalaitosten määrä on Suomessa kasvanut ja vuonna 2016 käytössä oli jo kahdeksan jätteenpolttolaitosta 1,5 miljoonan tonnin polttokapasiteetilla, sekä useita jätteitä polttavia rinnakkaispolttolaitoksia. Vuoden 2019 loppuun mennessä jätteenpolttolaitoksia on Suomessa arviolta jo 10. Näiden yhteinen polttokapasiteetti on jopa 1,8 miljoonaa tonnia.

Materiaalihyödyntäminen

Uudenmaan alueella vuonna 2016 materiaalihyödyntämisessä kierrätyksen osuus oli 36 prosenttia ja biologisen hyödyntämisen 13 prosenttia. Yhdyskuntajätteen materiaalihyödyntäminen on kasvanut mm. kiinteistökohtaisen muovinkeräilyn johdosta. Tilastoinnin kasvuun vaikuttaa myös se, että uusissa tilastoissa on PALPAn lasipullojen lisäksi huomioitu myös muovipullot sekä alumiinitölkit. Pääkaupunkiseudulla kaikki erilliskerätty biojäte on toimitettu materiaalihyödynnettäväksi (mädätys/kompostointi).

Kierrätysasteen nostaminen edelleen vaatii energiahyödyntämistä enemmän innovatiivisuutta ja tuotekehitystä sekä syntypaikkalajittelun lisäämistä. Tulevaisuudessa olisikin huolehdittava peremmin myös siitä, että polttoon ohjataan vain aineena hyödyntämiseen kelpaamattomat jätteet.

Kuva 1. Yhdyskuntajätteiden käsittely Uudellamaalla vuosina 2012–2016.
Kuva 2. Yhdyskuntajätteiden käsittely Uudellamaalla vuosina 2012–2016.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vuoden 2012 jälkeen eri jätelajien kierrätys- ja hyödyntämistavoitteisiin ovat Uudellamaalla vaikuttaneet mm.

Vuosi 2014

  • Vantaan Energia Oy:n Långmossebergetin jätevoimalan valmistui 17.9.2014 (voimalaitoksen kapasiteetti on 300 000 tonnia vuodessa)

Vuosi 2015

  • Pääkaupunkiseutu: Muovipakkausten keräilykokeilu aloitettiin
    • kerätyt muovipakkaukset on toimitettu hyödynnettäväksi materiaalin
  • Pääkaupunkiseutu: Kartonkipakkausten keräys aloitettiin 5.10.2015

Vuosi 2016

  • Pääkaupunkiseutu: Kaikki kerätty sekajäte toimitetaan energiahyödynnettäväksi
  • Pääkaupunkiseutu: Energiajätteen keräily asuinkiinteistöillä muutettiin muovipakkausten keräykseksi 21.3.2016
  • Pääkaupunkiseutu: Alueellinen biokaasuvoimala (CHP-laitos) valmistui joulukuussa 2016

Taulukossa olevat yhdyskuntajätemäärät ovat kotitalouksien sekä siihen Jätelain (646/2011) perustella rinnastettavia jätteitä. Jätemäärät ovat laskeneet lisääntyneen lajittelun sekä mm. jätteen synnyn ehkäisyn myötä. Muutoksia kerättyyn jätemäärään jätelajeittain on aiheutunut mm. paikallisten toimien sekä lainsäädäntömuutosten myötä.

Taulukon (vuodesta 2012 eteenpäin) raportointitietoina olevista jätemäärätiedoista on vähennetty aiemmin sekajätteen seassa ilmoitetut kaupan- ja teollisuuden jätteet.

Vuonna 2013 Valtioneuvosto hyväksyi asetuksen, joilla se rajoitti edelleen orgaanisen yhdyskuntajätteen sijoittamista kaatopaikalle niin, että vuoden 2016 alusta kaatopaikalle sijoitettua yhdyskuntajätettä sekä sen käsittelyssä syntyvää jätettä saa hyödyntää penkereissä, kaivantojen täyttämisessä ja muussa vastaavassa maantäytössä vain, jos jätteessä olevan biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä on enintään 10 prosenttia. Tämä tarkoitti sitä, että käytännössä sekajätteen kaatopaikkasijoitus tuli lopettaa. Asetuksella on ollut merkittäviä vaikutuksia mm. jätteenpolton lisääntymiseen.

Yhdyskuntajätemäärät ja tilastot vuosilta 2002-2011

Yhdyskuntajätetilastoja on ELY-keskusten toimesta koottu vuodesta 2002 alkaen. Tilastojen merkitys on vuosien aikana muuttunut. Loppusijoituksen ja kierrätyksen sekä hyödyntämisen osalta merkittävin vaikutus on syntynyt EU-säädösten kaatopaikkoihin kohdistuvien vaikutusten seurauksena.

Vanhemmissa, vuosien 2002-2011 tilastoissa näkyvin vaikutus lienee vuonna 1999 voimaan tullut EU:n kaatopaikkadirektiivi (1999/31/EY) joka vaati jäsenmailta parannuksia mm. kaatopaikkojen rakenteisiin. Tämän muutoksen seurauksena Suomessa pienet kuntien omat kaatopaikat lakkautettiin ja tilalle syntyi kuntien yhteisomistuksessa olevia jätekeskuksia direktiivivaatimusten mukaisine kaatopaikka-alueineen.

Direktiivivaatimusten mukaisten kaatopaikkojen rakentaminen ja vanhojen kaatopaikkojen sulkeminen nosti jätteenkäsittelykustannuksia, joka osaltaan edisti kaatopaikkapenkkauksen ohella muiden loppusijoitusvaihtoehtojen käyttöönottoa. Tämä näkyi esimerkiksi jätteen energiahyödyntämisenä ns. rinnakkaispolttolaitoksissa.

Kuva 3. Yhdyskuntajätteiden käsittely Uudellamaalla vuosina 2002–2011
Kuva 3. Yhdyskuntajätteiden käsittely Uudellamaalla vuosina 2002–2011

 

Kaatopaikkadirektiivi velvoitti Suomea myös vähentämään kaatopaikoille ohjautuvaa biojätettä niin, että sitä saatiin sijoittaa kaatopaikalle vuonna 2006 enää 75% vuoden 1995 määrästä. Määrän tuli vähentyä myös jatkossa niin, että vuonna 2009 määrä sai olla enää 50% ja vuonna 2013 enää 35 % tuosta vuoden 1995 biojätemäärästä.

Vuonna 2016 yhdyskuntajätteiden määrä Uudellamaalla oli 485 kg/as. Tästä kotitalousjätemäärä oli n. 60 % eli 242 kg/as.

 

Julkaistu 21.3.2019 klo 11.14, päivitetty 21.3.2019 klo 11.13

Julkaisija: