Kotitalousjätteet kulkevat uusiksi raaka-aineiksi

Tiedote 21.12.2021 klo 10.03
Jätteiden aluekeräyspiste Juuan Timanttikylillä. © Kati Pitkänen

”Suomessa elää sitkeä myytti, ettei lajittelu kannata, koska kaikki jäte päätyy kuitenkin samaan paikkaan. Päätimme selvittää, minne pohjoiskarjalaisen Juuan kunnan Timanttikylien kotitalouksien kierrätyskelpoiset jätteet päätyvät”, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Anne Holma sanoo.

Karelia CBC -ohjelman rahoittamassa WasteLess Karelias -hankkeessa kävi ilmi, että kaikki Juuassa lajiteltu muovi-, lasi-, kartonki- ja metallijäte käsitellään joko Suomessa tai ulkomailla. Kierrätys tuottaa arvokasta raaka-ainetta uusille tuotteille sekä säästää energiaa ja luonnonvaroja.

Timanttikylät on poikkeuksellinen maaseutukylä, sillä siellä kerätään energiajätteen lisäksi erikseen pakkausjätteet kuten metallipakkaukset ja pienmetalli, lasi, kartonki, paperi ja muovi, kyläyhdistyksen ylläpitämässä katoksessa. Kierrätyspisteen kustannukset katetaan kyläyhdistyksen talkoilla keräämillä rahoilla.

”Maaseutupaikkakunnilla kuten Juuassa asukkaiden oma aktiivisuus jätteiden lajittelussa on erityisen tärkeää. Jätehuollon järjestelyistä joudutaan usein sopimaan itse tai viemään erilliskerätyt jätteet jätekeskukseen tai keräyspisteeseen pitkienkin matkojen päähän. Toisaalta maaseudulla hyödynnetään paljon esimerkiksi kotikompostointia biojätteiden käsittelyssä”, sanoo Holma.

Suomen yhdyskuntajätteen määrä on kasvanut vuosina 2016-2020. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli 42 prosenttia vuonna 2020.
Suomen yhdyskuntajätteen määrä kasvaa edelleen, eikä kierrätysaste nouse riittävästi. EU:n kierrätystavoite on vielä kaukana. © SYKE

Minne kierrätyskelpoiset jätteet päätyvät Juuasta?

Juuasta kuten myös muualta Suomesta erilliskerätyt muovit käsitellään pääosin Riihimäellä käsittelylaitoksella. Viime aikoina muovia on viety käsiteltäväksi myös Ruotsiin ja Saksaan, koska Suomessa ei ole tarpeeksi kapasiteettia muovin lajittelun nopean lisääntymisen vuoksi. Uutta laitosta kuitenkin suunnitellaan. Muoveista tehdään uusioraaka-ainetta tai valmiita tuotteita, kuten kaupan kierrätysmuovipusseja ja siivousvälineitä​.

Lasipakkaukset kulkevat Kuopion terminaalin kautta lasinkäsittelylaitoksille Forssaan ja Viroon. Siellä lasi prosessoidaan ja toimitetaan raaka-aineeksi lasipakkaustehtaille.​ Lasin kierrätys on pitkistä kuljetusmatkoista huolimatta ympäristöystävällisempää kuin uuden valmistaminen, ja lasia voidaan kierrättää rajattomasti.

Kartonki taas matkaa paalattavaksi välivarastoon, mistä paalit kuljetetaan raaka-aineeksi kartonkitehtaalle. Kartongin kierrätyslaitokset sijaitsevat muun muassa Varkaudessa ja Porissa. Kierrätyskartongista valmistetaan esimerkiksi aaltopahvin raaka-ainetta, pakkauskartonkia- ja paperia, laminaattipaperia ja hylsyjä.

Metallipakkaukset ja pienmetalli toimitetaan Tornioon murskaamoon, minkä jälkeen materiaali on sulatuskelpoinen raaka-aine terästeollisuudelle.​ Metallin laatu ei huonone kierrätyksessä, joten se kiertää ikuisesti.

Karttakuva: Kierrätyskelpoinen jäte kuljetetaan Juuan Timanttikyliltä eri puolille Suomea käsittelylaitoksille.
Kierrätyskelpoisen jätteen reitit Juuan Timanttikyliltä käsittelylaitoksille vuonna 2021. © SYKE

Jätteistä arvokkaita resursseja

Jätteet tulisi nähdä arvokkaina resursseina ja niiden arvo tulee nousemaan tulevaisuudessa. Esimerkiksi lannoitteiden tarve kasvaa, kun neitseelliset luonnonvarat vähenevät. Suomalainen yritys Tracegrow Oy hyödyntääkin käytettyjen paristojen metalleja lannoitteiden raaka-aineena.

Suomessa teollisuus hyödyntää jo nyt myös ulkomailta tuotavaa metallia, jäteöljyjä ja paperia. Esimerkiksi elektroniikkaromussa on paljon arvokkaita metalleja, joiden hyödyntämistapoja ja -mahdollisuuksia vielä tutkitaan.

”Jätteet päätyvät hyötykäyttöön, kun ne lajitellaan – myös pienestä ja kauempana isoista keskuksista sijaitsevasta kylästä kuten Juuan Timanttikylät. Jätteistä saadaan arvokasta raaka-ainetta ja kierrätyksellä on monia positiivisia ympäristövaikutuksia. Vaikka kuljetusmatkat voivat olla pitkiä ja niistä aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, on jätteiden hyödyntäminen uusien tuotteiden raaka-aineena ympäristön kannalta hyödyllisempää kuin valmistus luonnonvaroja ja muita primäärisiä raaka-aineita käyttäen”, sanoo Holma.

Suomessa on kymmeniä kierrätyslaitoksia. Markkinat vaikuttavat siihen, missä eri jätejakeita kannattaa käsitellä. Lähellä syntypaikkaa käsitellään esimerkiksi biojäte, joka on painavaa ja sillä on siten korkeat kuljetuskustannukset. Jos jätejaetta muodostuu vain pieniä määriä, on ne kustannustehokkaampaa kuljettaa kauemmas keskitetysti käsiteltäväksi. Vaarallista jätettä käsitellään hyvin keskitetysti, koska tämänkaltainen jäte vaatii erityisen laitoksen.

Kierrätystä tehostettava

Yhdyskuntajätteen, eli kotitalouksissa ja palvelualoilla syntyvän jätteen, kierrätysasteen tulisi nousta EU-maissa 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli 42 prosenttia vuonna 2020. Koska tavoitteeseen on vielä matkaa, kaikki työ kierrätyksen ja lajittelun tehostamiseksi on tärkeää.

Kotitalousjäte on kodeissa tuotettua yhdyskuntajätettä, kuten energiajätettä, biojätteitä, kartonkia, paperia, lasia, metallia ja muovia. Kotitalousjäte viedään joko pihalla olevaan keräysastiaan (energia/sekajäte) tai kauemmas alueelliselle keräyspisteelle, jäteasemalle tai esimerkiksi kaupan pullonpalautusautomaattiin.

Lisää aiheesta

Lisätietoa

  • tutkija Anne Holma, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 180

Selvitys on osa Wasteless Karelias -hankkeen työtä, jossa parannetaan lajittelua ja jätehuoltoa Pohjois-Karjalan ja Venäjän Karjalan kylissä. Hanke kannustaa paikallisia asukkaita, viranomaisia ja yrityksiä kehittämään jätteiden kierrätystä ja maaseudun elinympäristöjä. Hankkeessa rakennetaan maaseudun kyliin jätepisteitä sekä järjestetään paikallisia työpajoja, siivoustalkoita, rajat ylittävä koulujen välinen kilpailu ja jäteaiheinen Trash Art -festivaali. Hanketta vetää Itä-Suomen yliopisto (UEF) ja hankkeessa ovat mukana Maaseudun sivistysliitto (MSL), Institute of Economics of the Karelian Research Center (IoE) sekä Suomen ympäristökeskus SYKE.

Karelia CBC on rajan ylittävän yhteistyön ohjelma, jolla lisätään alueen vetovoimaisuutta. Ohjelmaa rahoittavat Euroopan unioni, Suomi ja Venäjä.