Hyppää sisältöön

Kuinka turvata tunturiluonnon tulevaisuus

Tunturiluonnon tulevaisuus on uhattuna. Kehitykseen vaikuttavat etenkin ilmastonmuutos ja edelleen voimakkaana jatkuva porojen laidunnus. Kasvava matkailu ja kiinnostus Lapin luonnonvarojen hyödyntämiseen lisäävät alueen maankäyttöpaineita. Seuraavassa esitettävien, luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tunturien asiantuntijaryhmän laatimien toimenpide-ehdotusten tavoitteena on uhanalaistuneiden tunturiluontotyyppien tilan parantaminen ja uhanalaistumiskehityksen pysäyttäminen. Koska ilmastonmuutoksen vaikutukset tunturiluontoon ovat merkittäviä, tässä lueteltujen toimenpiteiden ohella tunturiluonnon tulevaisuuden kannalta keskeisiä ovat myös yleiset ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimet.

Tunturiluonto ja porolaitumet otetaan huomioon kokonaisvaltaisessa maankäytön suunnittelussa erilaisten luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvien paineiden kasvaessa. Kiinnostus Lapin luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä voimakkaasti kasvanut Lapin matkailu lisäävät erilaisia maankäyttöpaineita pohjoiseen luontoon. Maankäyttöhankkeet heikentävät tunturiluonnon tilaa ja ominaispiirteitä (mm. erämaisuus) sekä maisema-arvoja. Erilaisilla maankäyttöhankkeilla on porolaitumia pirstova ja vähentävä vaikutus, mikä puolestaan voimistaa laidunnuksen kuluttavaa vaikutusta tunturiluontotyyppeihin. Maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon erilaisten maankäyttöhankkeiden suorat ja epäsuorat vaikutukset sekä pyrittävä estämään kielteiset vaikutukset tunturiluontoon.

Porojen aiheuttamaa laidunnuspainetta säädellään ja laidunkiertoa kehitetään. Laidunkierron käyttöönottoa olisi tehostettava ja tunturiluontotyyppien tila otettava paremmin huomioon poronhoidossa. Laidunkierron kehittämisen tulisi tähdätä pelkästään talvilaidunkäytössä olevien laidunalueiden osuuden voimakkaaseen kasvattamiseen. Tällä hetkellä pelkässä talvilaidunkäytössä olevia alueita on vain 6 % tunturialueen pinta-alasta.

Tunturikoivikkoa halkova aita, jonka vasemmalla puolella on koivun taimia, mutta oikealla ei.
Laidunkiertoaita Lemmenjoen kansallispuistossa Inarissa. Aidan vasemmalla puolella talvilaidunalueen uudistuvaa tunturikoivikkoa. © Kuva: Arto Saikkonen.

Laaditaan suunnitelma tunturiluontotyyppitiedon täydentämisestä ja luontotyyppien seurannasta ottaen huomioon kaukokartoitusmenetelmät sekä tuotetaan avointa paikkatietoa tunturiluontotyypeistä. Turvataan porolaiduninventointien jatkuvuus. Avoin tieto tunturiluonnosta lisää osaltaan tietämystä ja edistää sen huomioimista maankäytön suunnittelussa. Lisätään myös tunturiluontoon ja sen tilaan liittyvää koulutusta. Koulutuksen avulla lisätään tietoisuutta ja tuodaan tunturiluontoon liittyvät asiat kiinteäksi osaksi pohjoisen luonnonvara- ja matkailutoimintaa.

Kohdennetaan tutkimusta ilmastonmuutoksen vaikutuksista tunturiluonnon monimuotoisuuteen ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Ilmastonmuutos on vaikuttanut eniten pohjoisten alueiden luontoon. Tutkimukselle asetettavia kysymyksiä ovat muun muassa: miten lajit ja luontotyypit sopeutuvat, miten niiden runsaussuhteet muuttuvat ja miten monimuotoisuus säilyy.

Tehostetaan maastoliikenteen valvontaa, tiedotusta ja opastusta tunturialueella ja ohjataan toimintaa suunnittelulla ja rakenteilla. Maastossa liikkuminen kuluttaa tunturiluontoa, joten on tärkeää ehkäistä liikaa kulumista ja ohjata sitä aiheuttava liikenne rajatuille väylille. Opastusta voidaan toteuttaa muun muassa sähköisillä palveluilla.

Maaston kulumista voidaan ehkäistä muun muassa rakentamalla suosituille retkeilyreiteille liikkumista ohjaavia rakenteita, kuten pitkospuita ja portaita. Kuvassa on Saanan huipulle johtavat vuonna 2017 puretut portaat, jotka korvattiin vuonna 2019 kestävämmillä kiviportailla. © Kuva: Seppo Tuominen.
Julkaistu 19.12.2019 klo 12.02, päivitetty 19.12.2019 klo 12.02