Isosaaren tulvalehto

Koodi FI1000001
Kunta Kokkola
Pinta-ala 39 ha
Aluetyyppi SAC
Alue kartalla Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

Alueen kuvaus

Isosaaren lehto edustaa harvinaista jokivarren tulvalehtoa. Tulvavaikutteinen kasvillisuus on muodostunut jokivarteen jokavuotisten, lisäravinteita tuovien kevättulvien ansiosta. Valtaosa alueesta on suurruohojen luonnehtimaa lehtimetsää, jossa esiintyy mosaiikkimaisia saniaiskasvustoja, erityisesti kotkansiipeä. Alueeseen kuuluu myös rehevä kuusikko, pienialaisia haavikoita, tulvaniitty sekä luhta-alue. Puuston valtalajit ovat hieskoivu, harmaaleppä, tuomi ja haapa sekä kuusi. Pensaita on runsaasti, yleisimmät lajit ovat kiiltopaju ja mustuvapaju. Muita ovat halava, virpapaju, pohjanpunaherukka, vadelma sekä paatsama.

Isosaaren kasvilajeista harvinaisin on mukulaleinikki. Alueelta löytyy myös alueellisesti uhanalaisia lajeja. Lehdon muuta vaateliasta lajistoa ovat suokeltto, syyläjuuri, rantatädyke, kurjenmiekka ja mustaherukka. Myös kielon ja korpiorvokin runsaus on merkillepantavaa. Aiemmin alueelta on löydetty korpikaislaa, sekä myös uhanalaista jokileinikkiä. Sammalten peittävyys lehdossa on pieni. Maajäkäliä lehdossa ei esiinny lainkaan. Alueelta on löytynyt myös useita harvinaisia sienilajeja.

Alueella on laskennoissa tavattu kaikkiaan 40 lintulajia. Yleisimpiä lintulajeja ovat pajulintu ja peippo. Alueen rehevyydestä kertoo lehtokerttujen runsaus, sekä mustapääkertun ja sirittäjän yleisyys. Kokonaisparimäärä lehdon alueella on alueellemme huomattavan korkea.

Alueen etelälaitaan rajoittuva kuusisekametsä vanhoine kookkaine haapoineen on tärkeä monille kolopesijöille, kuten esimerkiksi pohjantikalle, palokärjelle sekä viirupöllölle. Alue on myös liito-oravan mahdollinen pesimäpaikka.

Isosaaren tulvalehdon alueella ruokailee hirviä ja jokivarren eläimistöön kuuluu myös uhanalainen saukko. Lisäksi alueella on Keski-Pohjanmaalla melko harvinainen sammakkoeläin rupikonna. Alueen pohjoispäässä sijaitseva ennen niitetty tulvaniitty on yhä osittain avoimena säilynyt. Tulvaniitty sekä eteläpäässä sijaitseva, hyvin maisemaan soveltuva mökki ovat merkkejä kulttuurivaikutuksesta. Mökin pihapiiri on idyllistä, villiintynyttä kukkaketoa. Maiseman tekee miellyttäväksi lehtipuiden runsaus, sekä rehevä aluskasvillisuus. Lisäksi vaihtelua maisemaan tuovat edellämainitut niityt, kuusikki, luhdat sekä joen sivu-uomat.

Alue on pinta-alaltaan Pohjanmaan suurimpia lehtojensuojelualueita. Isosaaren tulvalehto on kasvillisuudeltaan harvinaista tulvalehtoa. Sen lajisto on alueellisesti katsottuna rehevää ja monimuotoista. Kuusikkosekametsä, joka sijaitsee alueen etelälaidassa on tärkeä monille kolopesijöille.

3.3 Muut tärkeät lajit: mainitut kasvilajit ovat alueellisesti uhanalaisia tai muuten harvinaisia. Perhonjoen muuttuneet virtausolosuhteet ovat vaikuttaneet Isosaaren kasvillisuuteen. Koskien ruoppaukset ja säännöstelytoimet ovat pienentäneet tulvahuippuja ja siksi tulvavaikutus ei ulotu enää koko alueelle. Lisäksi aluetta reunustavat etelälaidalta avohakkuut ja taimikot, ja myös pohjoisrantaa on hakattu. Alue on kulutusherkkää korkearuohon takia.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys
  • luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaatiokoon elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.
  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Isosaaren tulvalehto kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Lehtojensuojeluohjelma-alueen eteläpuolella, Perhonjoen itäpuolella sekä alueen pohjoisosassa on lisätty aikaisempiin suojeluohjelmiin kuulumattomia alueita. Koko kohteen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla.

Suojelun perusteina olevat luontotyypit

Nimi

Pinta-ala, ha

Pohjoiset, boreaaliset tulvaniityt 1,02
Boreaaliset luonnonmetsät 1,28
Boreaaliset lehdot 15,99
Fennoskandian metsäluhdat 0,34
Alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior -tulvametsät (Alno-Padion, Alnion incanae, Salicion albae) 5,27
Puustoiset suot 3,75

Suojelun perusteina olevat lajit

Laji

Tieteellinen nimi

saukko Lutra lutra
liito-orava Pteromys volans
Julkaistu 1.10.2019 klo 13.43, päivitetty 1.10.2019 klo 13.43

Aihealue: