Petolahdenjokisuisto

Koodi FI0800054
Kunta Maalahti
Pinta-ala 543 ha
Aluetyyppi SAC/SPA
Alue kartalla Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

Alueen kuvaus

Alueeseen kuuluu valuma-alueeltaan melko pienen Petolahdenjoen suisto rantalehtoineen ja sen edustalla olevan Rankelön saaren eteläosia sekä erillisenä osa-alueena Öfjärden, joka on pienehkö soistunut glo-järvi jokisuistosta pohjoiseen.

Petolahdenjoen suualueelle ovat olleet tunnusomaisia laajat hiekkaiset rantaniityt, jotka ovat viime aikoina pitkälti ruovikoituneet. Järviruokokasvustojen seassa kasvaa paikoin erillisiä osmankäämikasvustoja. Avovesialueen ja järviruokokasvustojen väliin jää paikoin varsin leveä kaislavyö. Petolahdenjoen suistoalueelle ovat tyypillisiä myös laajat yhtenäiset rantametsävyöhykkeet. Ne ovat monin paikoin hyvin reheviä ja luonnonmukaisia pikkutikan suosimia lehtimetsä- ja sekametsälehtoja. Myös tervaleppää esiintyy kohtalaisen runsaasti. Alueen kasvilajistoon kuuluvat mm. Etelä-Pohjanmaalla harvinaiset kyläkellukka, isosorsimo, rantayrtti, punakoiso ja isohierakka.

Suistoalue on hyvin matala; veden keskisyvyys on monin paikoin alle metrin. Tämän vuoksi meriveden korkeuden vaihteluilla on suuri vaikutus suistoalueeseen. Matalan veden aikaan alueen rannoilla paljastuu laajoja lietealueita, jotka ovat monien linturyhmien, erityisesti kahlaajien tärkeitä ruokailupaikkoja.

Jokisuun linnusto on varsin monipuolinen. Tunnusomaista on etenkin kahlaajien laji- ja yksilörunsaus. Pesivään vesilinnustoon kuuluvat mm. mustakurkku-uikku, heinätavi, jouhisorsa ja lapasorsa. Muista pesimälajeista arvokkaimpiin kuuluvat ruskosuohaukka ja pikkutikka, sekä alueellisesti harvalukuiset peukaloinen, viiksitimali, pyrstötiainen, kultarinta ja mustapääkerttu. Jokisuisto on myös erittäin tärkeä muutonaikainen levähdysalue. Joinakin vuosina erityisesti lepäileviä joutsenia, hanhia ja kahlaajia on niin paljon, että kansainvälisesti arvokkaan muuttolintujen levähdysalueen kriteerit täyttyvät.

Öfjärden täydentää etenkin alueen vesilintulajistoa. Öfjärden on kuitenkin kasvamassa umpeen mm. sen läpi kaivetun ojan vuoksi. Ruovikkovyöhyke on varsin leveä ja vesikasvillisuutta järvessä on muutenkin runsaasti.

Aluekokonaisuus on sekä pesimälinnuston että muutonaikaisen linnuston kannalta yksi koko Merenkurkun alueen parhaista lintuvesialueista. Pesivä linnusto on runsas ja erittäin monipuolinen. Alueella on lisäksi erittäin suuri merkitys muutonaikaisena levähdyspaikkana. Suojelupistearvon mukaan aluetta voidaan pitää kansainvälisesti arvokkaana lintuvetenä. Alueella on huomattava merkitys myös uhanalaisen lajiston suojelun kannalta. Alueella on edustavia matalakasvuisia rantaniittyjä sekä poikkeuksellisen laajoja edustavia rantalehtoja. Tärkeä luonnonharrastuskohde.

Kohdassa 3.3 koodilla D merkityt lintulajit: alueellisesti merkittäviä määriä pesiviä ja levähtäviä lintuja. Petolahdenjoki on perattu 1970-luvun alussa. Jokisuun kaivumaita on läjitetty penkaksi, jossa kasvaa nyt lehtipuustoa. Suisto on rehevöitynyt ja entiset laajat rantaniityt ruovikoituneet. Rantaniittyjen avoinnapitämiseksi tarvitaan hoitotoimia. Joitakin ruovikoituneita ranta-alueita onkin ajoittain niitetty.

Osalla ranataniityistä laiduntaa ylämaan karja. Suiston halki on suunniteltu talvitietä Rankelön saareen, mutta hankkeen käsittely tietoimituksessa on kesken.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyydeltä luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.

Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,
  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä,
  • luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein,
  • luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suurin osa alueesta kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Vahvistetussa rantayleiskaavassa alue on merkitty luonnonsuojelulain nojalla suojeltavaksi luonnonsuojelualueeksi (SL).

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Voidaan rauhoittaa yksityismaan luonnonsuojelualueena maanomistajien kanssa sovittavin rauhoitusehdoin tai ranta-alueita voidaan ostaa tai vaihtaa valtiolle vapaaehtoisin järjestelyin. Nykyisten loma-asuntojen ja venepaikkojen käyttö voi jatkua kuten ennenkin, uusia loma-asuntoja voidaan rakentaa vahvistettujen kaavojen mukaan.

Erityisten luonnonarvojen turvaamiseksi alueelle tehdään käyttö- ja hoitosuunnitelma yhteistyössä maanomistajien ja eri sidosryhmien kanssa. Kohteen liittäminen Natura 2000 -verkostoon ei estä tulvantorjunnan kannalta välttämättömiä ruoppauksia, mikäli ne toteutetaan siten, että alueen luonnonarvojen säilymistä ei vaaranneta.

Suojelun perusteina olevat luontotyypit

Nimi

Pinta-ala

Jokisuistot 100,77
Fladat, kluuvijärvet ja laguuninomaiset lahdet 3,7
Itämeren boreaaliset rantaniityt 91,2
Vaihettumissuot ja rantasuot 89,9
Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät 91,1
Boreaaliset lehdot 87,4
Puustoiset suot 4,48

Päätöksellä poistetut luontotyypit

Nimi

Boreaaliset luonnonmetsät
 

Suojelun perusteina olevat lajit

Laji

Tieteellinen nimi

jouhisorsa Anas acuta
lapasorsa Anas clypeata
heinätavi Anas querquedula
harmaasorsa Anas strepera
metsähanhi Anser fabalis
harmaahaikara Ardea cinerea
suopöllö Asio flammeus
tukkasotka Aythya fuligula
lapasotka Aythya marila
pyy Bonasa bonasia
kaulushaikara Botaurus stellaris
etelänsuosirri Calidris alpina schinzii
isosirri Calidris canutus
kuovisirri Calidris ferruginea
pikkusirri Calidris minuta
lapinsirri Calidris temminckii
ruskosuohaukka Circus aeruginosus
sinisuohaukka Circus cyaneus
laulujoutsen Cygnus cygnus
palokärki Dryocopus martius
ampuhaukka Falco columbarius
nuolihaukka Falco subbuteo
tuulihaukka Falco tinnunculus
kurki Grus grus
pikkulepinkäinen Lanius collurio
selkälokki Larus fuscus fuscus
pikkulokki Larus minutus
naurulokki Larus ridibundus
jänkäsirriäinen Limicola falcinellus
punakuiri Limosa lapponica
mustapyrstökuiri Limosa limosa
sinirinta Luscinia svecica
jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
pilkkasiipi Melanitta fusca
mustalintu Melanitta nigra
uivelo Mergus albellus
keltavästäräkki Motacilla flava
sääksi Pandion haliaetus
mehiläishaukka Pernis apivorus
vesipääsky Phalaropus lobatus
suokukko Philomachus pugnax
kapustarinta Pluvialis apricaria
tundrakurmitsa Pluvialis squatarola
mustakurkku-uikku Podiceps auritus
härkälintu Podiceps grisegena
räyskä Sterna caspia
kalatiira Sterna hirundo
lapintiira Sterna paradisaea
ristisorsa Tadorna tadorna
teeri Tetrao tetrix
mustaviklo Tringa erythropus
liro Tringa glareola
punajalkaviklo Tringa totanus
liito-orava Pteromys volans

Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.

Päätöksellä poistetut lajit

Laji

Tieteellinen nimi

huuhkaja Bubo bubo
pikkujoutsen Cygnus columbianus bewickii

 

Julkaistu 3.10.2019 klo 15.14, päivitetty 3.10.2019 klo 15.13

Aihealue: