Taimen kotiutui padotun Imatrankosken yhteyteen rakennettuun kaupunkipuroon

Tiedote 13.5.2022 klo 10.54
Rakennettuun puroon on kehittynyt kahdeksassa vuodessa toimiva virtaveden ekosysteemi, jolla voidaan vähentää padotun Imatrankosken aiheuttamia haittoja.
© Kuva Jukka Jormola

Taimen on alkanut lisääntyä padotun Imatrankosken yhteyteen rakennetussa kaupunkipurossa. Kahdeksan vuotta sitten rakennettuun, luonnonmukaista jäljittelevään puroon on kehittynyt toimiva virtaveden ekosysteemi eliöyhteisöineen. Imatran kaupunkipuro osoittaa, että vesivoiman virtavesille aiheuttamia haittoja voidaan kompensoida luonnonmukaisilla elinympäristöillä voimalaitosten lähialueilla.

”Imatran kaupunkipurossa taimenen lisääntyminen on onnistunut jopa odotuksia paremmin. Puron poikastiheys on korkeampi kuin vastaavissa luonnonpuroissa”, kertoo SYKEn erikoistutkija Saija Koljonen. ”Taimen on uhanalainen, joten jokainen luonnossa syntynyt yksilö on lajin säilymisen kannalta tärkeä.”

Myös kaupunkipuron pohjaeläimistön lajirikkaus on runsastunut vuosi vuodelta ja pohjaeläinten, kuten päivänkorentojen ja suodattajavesiperhosten toukkien, määrä on viimeisen neljän vuoden aikana moninkertaistunut.

Kalateiden lisäksi tarvitaan keinoja virtaveden koko ekosysteemin palauttamiseen

Yleinen keino padottujen virtavesien tilan parantamiseksi on ollut kalatien rakentaminen. Kalatie auttaa vaelluskaloja, mutta ei lisää virtavesille tyypillisten elinympäristöjen määrää ja laatua. Siksi keinovalikoimaan tarvitaan virtavesien ekosysteemejä palauttavia vaihtoehtoja.

Padon tai muun vesirakenteen poistaminen on aina ekologisesti paras ratkaisu. Tällöin virtaveden luontainen ekosysteemi pääsee palautumaan. Padon purkaminen ei kuitenkaan ole aina mahdollista. Silloin ratkaisuna voi olla luontaisen kaltaisen virtavesiympäristön rakentaminen padon läheisyyteen. Rakennettu puro voi toimia myös padon ohittavana luonnonmukaisena ohitusuomana.

”Keinotekoiset, luonnonmukaista jäljittelevät uomaratkaisut padon lähellä voivat toimia kokonaisen ekosysteemin perustana. Etenkin silloin, kun virtavesien eliöille sopiville elinalueille on pitkä matka, tulisi miettiä mahdollisuuksia parantaa elinympäristön tilaa paikan päällä – siellä missä haitatkin ovat syntyneet”, toteaa Saija Koljonen.

Imatran kaupunkipuron kustannukseksi tuli noin miljoona euroa

Imatran kaupunkipuro on noin yhden kilometrin pituinen, ja se suunniteltiin pääasiassa taimenen elinympäristön ja lisääntymismahdollisuuksien parantamista silmällä pitäen. Puron ekosysteemin kehittymistä seurattiin myös pohjaeläinten tilan kehittymisen avulla.

Kaupunkipuron suunnittelun ja rakentamisen taustatyön tekivät Imatran kaupunki ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus. ELY-keskus osallistui myös rakentamiseen ja rahoittamiseen. Puron kustannukseksi tuli noin miljoona euroa. Kustannukset ovat pienet kalatien rakentamisen kustannuksiin verrattuna.

”Puron toimivuus taimenten poikastuotannossa on erinomainen palkinto pitkäjänteisestä työstä. Nyt voimme jakaa tietoa muidenkin käyttöön”, kertoo johtava vesitalousasiantuntija Pekka Vähänäkki Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta, ja jatkaa:

"Kaupunkipuro on hyvä alku Vuoksen voimalaitosten aiheuttamien kalataloudellisten haittojen kompensoimiseksi. Tulevaisuudessa toimenpiteiden tulee kuitenkin olla mittaluokaltaan merkittävästi suurempia. Esimerkiksi vanhojen koskipohjien ennallistamiseksi tarvittaisiin voimalaitoksilla jatkuvia ohijuoksutuksia, jotta saadaan aikaan ympäristövirtaamia.”

Ympäristövirtaama on virtaama, jonka virtaveden ekosysteemi tarvitsee menestyäkseen.

Ekologisen kompensaation mahdollisuus tulisi punnita jokaisessa kohteessa

”Voimalaitoksen tai muun padon yhteyteen rakennettava luonnonmukainen ohitusuoma voi parhaimmillaan turvata virtavesiekosysteemin toiminnan ja uhanalaisten kalalajien lisääntymisen. Tätä vaihtoehtoa tulisikin pohtia jokaisessa kohteessa. Erityisesti uhanalaisten lajien suojelemiseksi tällainen ekologisen kompensaation mahdollisuus tulisi ottaa käyttöön”, summaa Saija Koljonen.

Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Ekologinen kompensaatio on viimesijainen keino, kun haittoja itse kohteessa ei voida estää tai lieventää.

Kaupunkipuron seuranta tehtiin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Jyväskylän yliopiston ja SYKEn hankkeiden yhteistyönä. SYKE sai seurantaan ja raportointiin maa- ja metsätalousministeriöltä vesistöjen käytön ja hoidon edistämiseen suunnattua rahoitusta.

Lisätietoa

Erikoistutkija Saija Koljonen, Suomen ympäristökeskus SYKE
saija.koljonen@syke.fi, puh. +358 295 251 791

Johtava vesitalousasiantuntija Pekka Vähänäkki, Kaakkois-Suomen ELY-keskus,
pekka.vahanakki@ely-keskus.fi, puh. +358 40 518 8984

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 19 / 2022
Luonnonmukainen elinympäristö ekologisena kompensaationa virtavesissä – Imatran kaupunkipuron suunnittelu, toteutus ja seuranta (helsinki.fi)

Puron pohjalle asennettiin suodatinkankaat. Kaikkiaan kilometrin mittaisen puron kustannukseksi tuli noin miljoona euroa. Kustannukset ovat pienet kalatien rakentamisen kustannuksiin verrattuna.

© Kuvaaja: Pekka Vähänäkki
Taimen voi Imatrankosken yhteyteen rakennetussa kaupunkipurossa hyvin. Puron poikastiheys on jopa korkeampi kuin vastaavissa luonnonpuroissa.
© Kuva Jukka Jormola
Järvisätkin (Ranunculus peltatus ssp. peltatus) on nimestään huolimatta asettunut Imatrankosken viereen rakennettuun kaupunkipuroon. © Kuva Jukka Jormola