Maatalouden vesiensuojelu

Suomessa yli puolet vesiin päätyvästä ihmistoimintojen aiheuttamasta ravinnehuuhtoumasta arvioidaan tulevan maataloudesta. Maatalous on merkittävä kuormittaja peltovaltaisilla valuma-alueilla. Maatalouden vesiensuojelu pohjautuu tutkimustietoon ja toimenpiteitä ohjataan säädöksin ja tukijärjestelmin.

Kaunis maaseutumaisema ja hyvä vesien tila ovat kaikille tärkeitä. © Kimmo Härjämäki
Kaunis maaseutumaisema ja hyvä vesien tila ovat kaikille tärkeitä. © Kimmo Härjämäki

Haasteena ravinteiden huuhtoutuminen kasvukauden ulkopuolella

Pelloilta huuhtoutuu ravinteita ja kiintoainesta vesistöihin erityisesti syksyllä ja keväällä sade- ja sulamisvesien sekä eteläisessä Suomessa myös talvisateiden mukana. Ilmastonmuutos todennäköisesti lisää kuormitusta tulevaisuudessa. Vesiensuojelukeinot tulisi valita peltolohkokohtaisesti kohdentaen alueelliset olosuhteet ja riskit huomioon ottaen. Peltoviljelyn ravinnekuormitusta voidaan vähentää mm. oikein mitoitetulla lannoituksella, viljelyteknisin keinoin ja eroosioherkkien peltojen talviaikaisella kasvipeitteisyydellä. Toimenpiteiden kohdentamisella suurimman huuhtoutumisriskin pelloille arvioidaan saatavan huomattavaa vesiensuojeluhyötyä.

Kotieläinten lantaa käytetään lannoitteena. Lannan ravinteiden huuhtoutumista voidaan vähentää mm. levitysmääriä tarkentamalla ja pikaisella multauksella. Eläinten jaloittelualueilta on lanta ja valumavedet kerättävä, jotta ne eivät kuormita ympäristöä. Oikein toimien eläinsuojista, jaloittelutarhoista ja lantaloista ei tule valumia. Erityisesti kotieläintuotannon alueellinen keskittyminen ja suurenevat yksiköt luovat haasteita lannan ravinteiden tehokkaalle käytölle. Ravinteiden kierrätyksen kehittyminen antaa uusia työkaluja myös lannan parempaan hyödyntämiseen ja kuormitusriskin vähentämiseen.

Miten maatalouden vesiensuojelua ohjataan?

Maatalouden vesiensuojelua ohjaavat ympäristönsuojelulaki, nitraattiasetus, vesilaki sekä useat muut lait ja asetukset kuten kasvinsuojeluaineita ja lannoitevalmisteita koskevat säädökset. Kotieläintalouden toimintaa ja ympäristövaikutuksia ohjataan myös ympäristöluvituksella ja yleisellä ilmoitusmenettelyllä. Lisäksi vesien- ja merenhoidossa on maataloudelle omat toimenpiteensä.

Euroopan unionin yhteisessä maatalouspolitiikassa (CAP) myös mukana ympäristönäkökulmia. Maatalouden käytännön toimenpiteitä ohjaa yrittäjille vapaaehtoinen ympäristökorvausjärjestelmä(osa CAPia) toimenpiteineen. Sen piirissä on tällä hetkellä hieman vajaa 90 % viljelymaasta ja tiloista. Järjestelmällä on ollut positiivisia ympäristövaikutuksia, joskaan ei aivan odotusten mukaisia johtuen mm. vajaasta kohdentamisesta. Parhaillaan on käynnissä tulevan ohjelmakauden (2021 – 2027) valmistelu.

Keskeiset toimijat ja vastuut

Eläinsuojiin liittyvää lupaprosessia kevennettiin ja ilmoitusmenettely tuli voimaan 1.2.2019. Sen myötä toimijoiden keskinäinen vastuujako muuttui.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien (ELY-keskus) Ympäristö ja Luonnonvarat -vastuualueet vastaavat vesienhoidossa maatalouden vesiensuojelun alueellisesta järjestämisestä sekä ohjaavat ja avustavat sidosryhmiä ja yrittäjiä maatalouden vesiensuojeluasioissa. Lisäksi ELY-keskukset

  • antavat eläinsuojien ympäristölupahakemuksiin liittyviä lausuntoja sekä ottavat kantaa vesilain mukaisiin ilmoituksiin ja lupahakemuksiin

  • ohjaavat maatalouden vesiensuojelua jakamalla ja tuottamalla tietoa vesien ja ympäristön tilasta sekä tuottamalla maatalouden vesiensuojeluun liittyvää neuvontamateriaalia

  • valvovat aluehallintoviranomaisen antamien eläinsuojien ympäristölupien määräyksiä ja vesilakia

  • osallistuvat säädösvalmisteluun ja vesiensuojelua edistäviin hankkeisiin

Aluehallintovirastot (AVI)

  • myöntävät toimivaltarajojen mukaisesti suurempien eläinsuojien ympäristöluvat

Kunnat

  • käsittelevät toimivaltarajojen mukaisesti eläinsuojien ilmoitukset ja myöntävät pienempien eläinsuojien ympäristöluvat

  • valvovat myöntämiensä lupien ja nitraattiasetuksen vesiensuojelumääräyksiä sekä muita toimivaltaansa kuuluvia säädöksiä

Maatalousyrittäjät

  • tekevät tarvittavat ilmoitukset ja hakevat tarvittavat luvat sekä raportoivat toiminnastaan päätösten mukaisesti

  • tuottavat maataloustuotteita vastuullisesti ja ympäristön kannalta kestävästi muuttuvassa toimintaympäristössä

  • noudattavat lupamääräyksiä, lakeja ja hyvää maatalouskäytäntöä sekä mm. ympäristökorvausjärjestelmäsitoumuksiaan

Maatalouden neuvontaorganisaatiot ja tuottajajärjestöt

  • edistävät maatalouden vesiensuojelua omassa toiminnassaan ja hankkeissaan

Laidunnusta_maaseutumaisemassa_TuuliPakkanen_556x500.jpg
Laiduneläimet kuuluvat maaseutumaisemaan. © Tuuli Pakkanen

Katse maan rakenteeseen ja vesienhallintaan sekä uudet keinot käyttöön

Maatalouden vesistökuormituksen vähentämisessä yhä enemmään tarkastellaan peltomaan kuntoa ja kyseisen valuma-alueen vesienhallintaa. Viljelymaan hyvä kasvukunto parantaa kasvien menestymistä, ja ne käyttävät peltoon levitetyt lannoitteet tehokkaasti. Ravinteiden huuhtoumariski pienenee ja kestävyys vaihtelevissa äärevöityvissä sääoloissa paranee, kun maan rakenne on kunnossa. Maassa on silloin myös eloperäistä ainesta ja se on sitonut hiiltä.

Hyva_maarakenne_SannaSöderlundBSAG.jpg
Esimerkki hyvästä maan rakenteesta. © Sanna Söderlund, BSAG
 



Viljelymaan vesitaloudessa on siirrytty vähitellen peltojen kuivatuksesta vesienhallintaan. Tarkoituksenmukainen vesienhallinta tarkoittaa sitä, että huomioidaan koko valuma-alue ja siellä tehdyt toimenpiteet, erityisesti metsäojitukset. Myös luontopohjaiset ratkaisut, kuten luonnonmukainen peruskuivatus ovat hyviä vesitalouden hallintaan. Ne esimerkiksi viivyttävät vettä valuma-alueilla ja ehkäisevät eroosiota ja ojien kunnostustarvetta. Samalla saadaan luonnonmonimuotoisuushyötyjä.

Lukuisista toimenpiteistä huolimatta maatalouden aiheuttama vesistöjen ravinnekuormitus on edelleen huomattavaa. Monien hyvien toimenpiteiden vaikutus näkyy vesissä pitkällä viiveellä. Tarvitaankin uusia keinoja, joista juuri nyt ovat tutkimuksen ja pilotoinnin kohteena kuitulietteet, rakennekalkitus sekä kipsikäsittely. Näillä kaikilla saadaan kohennettua maan rakennetta ja siten kasvien kykyä käyttää ravinteet tehokkaasti. Lisäksi ne vähentävät eroosiota ja maahiukkaisiin sitoutuneen fosforin huuhtoutumista.

Yleissuunnitelmista tukea maaseudun vesien ja luonnon hoitoon

Yleissuunnittelussa, jota tehtiin eri puolilla Suomea, kartoitettiin kokonaisvaltaisesti ja usein valuma-aluekohtaistesti maatalousalueiden vesistökuormituksen vähentämiseen ja luonnon hoitoon parhaiten sopivia kohteita sekä esitettiin niille toimenpidevaihtoehtoja. Työ tehtiin sidosryhmäyhteistyönä maanomistajien hyödyntäen ja kaikilla asianosaisilla oli mahdollisuus kommentointiin. Tulokset julkaistiin suunnitelmina, joissa esitellään monipuolisesti soveltuvia kohteita laaja-alaiseen vesien tilan parantamiseen ja luontoarvojen kohentamiseen ja ylläpitoon.

Vaikka yleissuunnittelua ei enää tehdä, suunnitelmat ovat edelleen käyttökelpoisia ja muissa vesiensuojeluhankkeissa jatketaan eri tahojen yhteistyöhön perustuvaa ohjaavaa ja neuvovaa toimintaa. Suunnitelmien kohteet soveltuvat esimerkiksi ympäristökorvausjärjestelmällä rahoitettaviksi ja niiden esittelyt ovat hyvä pohja mm. hoitosuunnitelmille. Yleissuunnitelmista löytyy ehdotuksia suojavyöhykkeille, kosteikoille ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Kohteiden maininta suunnitelmissa ei kuitenkaan velvoita maanomistajaa mihinkään toimenpiteisiin vaan niiden tarkoitus on tukea ja auttaa ympäristön hoidossa.

Tietopaketti: Maatalouden monivaikutteinen kosteikko 2018.pdf (3 Mt)

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Julkaistu 4.9.2013 klo 9.57, päivitetty 15.4.2021 klo 13.43