Kuka voi kunnostaa vesistöä?

Oman rannan hoitotoimenpiteitä, kuten rannan siistimistä ja pieniä niittoja voi tehdä kuka tahansa. Naapurin suostumus kannattaa pyytää esim. tonttien välissä olevan ruovikon niittoon.

Laajemmassa vesistön kunnostamisessa ensimmäinen askel on paikallisen yhteistyön käynnistäminen. Tärkeitä toimijoita ovat vesialueen omistajat, lähistöllä asuvat vakituiset asukkaat, vapaa-ajan asukkaat ja kalastajat. Vapaaehtoisvoimin voidaan tehdä paljon vesistön tilan parantamiseksi.

Vesialueen omistajat mukaan

Oikeus vesistön ja sen pohjan käyttöön kuuluu sen omistajalle. Suomessa vesialueen omistus liittyy yleensä maa-alueen (kiinteistön) omistukseen. Yleisin vesialueen omistaja on osakaskunta, jonka osakkaita ovat niiden kiinteistöjen omistajat, joille kuuluu osuus asianomaiseen osakaskuntaan.

Osakaskunnalle kuuluu kalastuslain mukaan kalastuksen harjoittaminen ja kalakannan hoidon järjestäminen alueellaan. Osakaskunta/kunnat ovat keskeisiä tahoja kunnostushankkeissa. Osakaskunta voi päättää monista kunnostukseen liittyvistä asioista, kuten  lupien hakemisesta kunnostustoimenpiteille tai myöntää luvan hoitokalastuksiin.

Yhdistyksen perustaminen

Kunnostushanketta voi lähteä viemään eteenpäin osakaskunnan tai esimerkiksi kylätoimikunnan voimin. Mikäli vesistön vesialueet kuuluvat usean osakaskunnan alueelle, jakamattomia vesialueita on paljon tai aktiivisten ihmisten määrä on suuri, kannattaa toiminnan aloittamisvaiheessa perustaa vesistölle oma suojelu- tai hoitoyhdistys.  Alueella jo toimivia yhdistyksiä voi etsiä patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämän yhdistysnetin kautta.

Yhdistys voi pitää yhteyttä viranomaisiin, kerätä tietoa vesistöstä ja sen tilaan vaikuttavista tekijöistä ja jakaa tietoa muille toimijoille. Järjestäytynyt yhdistys tai yhteisö voi hakea rahoitusta kunnostukselle ja järjestää toimintansa tukemiseksi mm. juhlia, retkiä ja arpajaisia.

Yhteistyö eri tahojen kanssa

Etenkin laajoissa kunnostushankkeissa kunnostustoiminnan tueksi kannattaa jo alkuvaiheessa perustaa ryhmä, johon kuuluu esimerkiksi osakaskuntien, suojelu- tai hoitoyhdistyksen ja kunnan edustajia, muita paikkakuntalaisia ja asiantuntijoita. Toimiva yhteistyö on kunnostuksen onnistumisen edellytys.

 

Julkaistu 12.6.2013 klo 11.20, päivitetty 22.7.2019 klo 14.43