Pienvesien kunnostamisen toteutuksen ja sen vaikutusten seuraaminen

Hyvin suunniteltu ja toteutettu seuranta antaa kuvan siitä, ovatko kunnostuksen tavoitteet toteutuneet. Vesien kunnostushankkeita on Suomessa toteutettu satoja, mutta hankkeiden tuloksellisuudesta ja toimenpiteiden vaikutuksista on yhä niukasti tietoa. Ilman seurantaa kokemusperäinen tieto hyvistä ja vältettävistä kokemuksista ei kartu.

Kunnostus on yleensä pitkäjänteinen prosessi, jossa yhdellä toimenpiteellä ei välttämättä päästä lopulliseen päämäärään. Lähtötilanteessa tehdyn seurannan avulla pystytään valitsemaan oikeat toimenpiteet ja niiden mitoitus. Seurantaa jatkamalla voidaan arvioida saavutettua tulosta ja ylläpitävien tai parantavien toimenpiteiden tarvetta.

Tarvittavan seurannan laajuus riippuu kohteen ominaispiirteistä ja kunnostuksen tavoitteista. Rakenteelliset muutokset näkyvät usein nopeasti, mutta ekologiset muutokset voivat viedä vuosia. Yksinkertaisimmillaan seuranta kohdistuu kunnostustoimenpiteiden toteuttamiseen. Tällöin kirjataan ylös käytetyt menetelmät ja tieto siitä, toteutuivatko kunnostuksen tavoitteet. Kunnostuksen vaikutusten seuranta jatkuu toimenpiteiden jälkeenkin antaen tärkeää tietoa toimien merkityksestä. Kunnostussuunnitelmaan tulisi sisällyttää seurantaohjelma ja seurannan kustannusarvio. Seurannan olisi tärkeä kuulua kaikkiin kunnostuksiin, ja seurantatiedot tulisi tallentaa yhteisiin tietojärjestelmiin.

Kunnostamisen seurannassa on hyvä huomioida kolme vaihetta:

  • Ennen toimenpiteitä tehtävä seuranta kartoittaa kohteen lähtötilanteen ja toimenpiteiden tarpeellisuuden.
  • Kunnostuksen aikana seurataan, että toimenpiteet toteutetaan suunnitellusti ja kirjataan mahdolliset erot suunnitelmaan.
  • Toimenpiteiden jälkeinen seuranta kertoo, miten hyvin kunnostus onnistui ja mikä on sen vaikuttavuus.

Menetelmiä pienvesien kunnostamisen toteutuksen ja sen vaikutusten seuraamiseen

 

Puronylitys_AriMeriruoko
© Kuva: Ari Meriruoko
Julkaistu 30.1.2017 klo 13.57, päivitetty 2.7.2019 klo 10.56