Koskialueille pidättyvien puiden lehtien määrän arviointi lehtiuittokokeilla

Miksi?

Koskialueella sijaitsevat rakenteiden lisääminen parantaa kosken pidättävyyttä, mm. lehtien pidättyminen paranee. Lehtien pidättyminen koskialueelle lisää orgaanisen aineksen määrää ja tarjoaa siten mm. enemmän ravintoa vesieliöille.

Lehtiuittokokeen avulla voidaan määrittää koskialueille pidättyvien puiden lehtien määrää. Toteuttamalla koe ennen ja jälkeen kunnostuksen saadaan selville pidättyvyydessä tapahtunut muutos.

Koetta varten tarvitset:

  • maalattuja luonnonlehtiä 200 kpl (mielellään koivu), lehti ei saa olla märkä (liian painava) maalauksen jäljiltä tai keinolehtiä 200 kpl (hyvä materiaali olisi biohajoava muovikassi, koska osa todennäköisesti kuitenkin jää luontoon)
  • kello
  • mittanauha
  • haavi

Miten?

Koealaksi kannattaa valita kunnostettavaksi kokonaisuudessaan tuleva koskimainen tai muuten selkeästi nopeavirtainen osuus (ns. normaali poikas- ja kutualue). Koealan pituuteen vaikuttaa suoraan puron koko ja vesimäärä. Noin 20 m puroa riittänee ja se merkitään 5 metrin välein, jotta kerätessä näkee helposti alueen rajan. Merkinnät kannattaa tehdä niin, että ne löytyy myöhemminkin sillä lehtiuittokoe on hyvä toteuttaa ennen ja jälkeen kunnostuksen samassa paikassa.

Lehdet lasketaan yksitellen uomaan niin, että virtaan vaikutetaan mahdollisimman vähän. Osa lehdistä saattaa päätyä suoraan pinnan mukana alueen alarajalle, joten siellä kannattaa olla valmiina. Lehdet asettuvat melko pian ja liikkuvat sen jälkeen satunnaisesti eli noin 30 min riittää.

Toimi näin:

  • merkitse ylös päivämäärä, sääolosuhteet ja koepaikan koordinaatit, jotta paikka löytyy myöhemminkin.
  • laske läpi tulleiden lehtien lukumäärä eli ne jotka saadaan 20 m päästä kiinni
  • laske viiden metrin pätkissä (20–15 / 15–10 / 10–5 / 5–0) lehtien lukumäärä alueella
  • merkitse muistiin, jos lehdet tuntuvat jäävän yleisemmin jollain sektorilla tiettyyn rakenteeseen (eli esim. sammaliin, puunrunkoihin tai kiviin) tai tiettyyn uoman kohtaan (rannalla, keskiuomassa)
  • tee merkityistä 5 metrin pätkistä kuvaus mm. millaista raekokoa alue (pätkittäin) edustaa, millaista pohjanlaadun vaihtelu on, onko kasvillisuutta kaikissa saman verran, silmämääräisesti virrannopeus (pinta rikkoutuu, kuohuja, tasaista, hiljaista)
  • valokuvaus pätkistä ennen ja jälkeen on myös yleensä erittäin informatiivinen
Julkaistu 30.1.2017 klo 13.58, päivitetty 2.7.2019 klo 9.30