Puron seuranta kunnostuksen jälkeen

Kunnostuksen jälkeen luonto alkaa muokata uoman rakennetta ja puro palautuu pikkuhiljaa kohti luonnonmukaista tilaansa. Uoman viimeistely- ja hoitotöitä voidaan kuitenkin joutua jatkamaan useita vuosia kunnostuksen jälkeen.

Seurannalla tarkoitetaan kunnostetun puron tai sen osan tarkkailua tai tilan kartoittamista ennen ja jälkeen kunnostuksen. Sen avulla saadaan selville, kuinka toimenpiteet muuttivat puroa ja kuinka kunnostettu osuus kehittyy. Seuranta tuottaa tärkeää tietoa kunnostusmenetelmien toimivuudesta ja auttaa arvioimaan, saavutettiinko kunnostuksen tavoitteet ja tarvitseeko kunnostettu osuus hoitotoimenpiteitä. Kunnostuksen jälkeen seurantaa on hyvä tehdä mahdollisimman pitkään, koska muutokset vievät aikaa.

 

Menetelmiä kunnostuksen vaikutusten seuraamiseksi:

  • puron valokuvaaminen samoilta paikoilta samoina vuodenaikoina ennen kunnostusta ja useampana vuonna kunnostuksen jälkeen
  • kalaston selvittäminen esimerkiksi havainnoimalla puroa kutuaikana tai sähkökoekalastuksella, joka vaatii ELY-keskuksen luvan
  • vedenlaadun seuranta
  • kunnostetun rakenteen toimivuuden seuranta esimerkiksi kutusoraikon paikoillaan pysyvyyden ja liettymisen arviointi
  • uomassa olevan tai sinne lisätyn puuaineksen paikoillaan pysyvyyden arviointi
  • koskialueille pidättyvien puiden lehtien määrän arviointi lehtiuittokokeilla
  • ekosysteemin toiminnan arvioiminen lehtikarikkeen hajotuskokeilla
  • kivien pinnoilla kasvavan vesisammalen ja rantakasvillisuuden seuranta

 

Sähkökalastusta
Sähkökoekalastuksella saadaan tietoa puron kalastosta. © Kuva: Kati Häkkilä
Lehtikarikekoe purossa
Puron ekosysteemin toimintaa voidaan tutkia lehtikarikepussikokeilla. © Kuva: Jukka Aroviita
Pohjaeläinnäytteenottoa purolla
Potkuhaavilla otetaan näytteitä puron pohjaeläimistä. © Kuva: Jukka Aroviita

 

 
Julkaistu 20.1.2015 klo 12.20, päivitetty 28.6.2019 klo 16.38