Vesitilanne ja ennusteet

Jääkannettomissa joissa hyydeongelmat mahdollisia, vedenpinnat laskussa (30.11.)

Vedenkorkeudet Lapissa ja Iijoella ovat ajankohtaan nähden keskimääräistä korkeammalla, muualla maassa pääsääntöisesti lähellä ajankohdalle tyypillisiä lukemia. Pakkasen kiristyessä koko Suomessa vedenpinnat pääosin laskevat, mutta jääkannettomilla jokiosuuksilla hyydeongelmat ovat mahdollisia.  Lue lisää vedenkorkeudesta tai tutustu hydrologisiin havaintoihin ja ELY-keskusten tiedotteisiin

Suomen etelä- ja keskiosien vesistöt jäätymässä, jäätymisvaiheessa jään paksuus vaihtelee huomattavasti (1.12.)

Marraskuun 30. päivän mittauksissa eteläisen ja keskisen Suomen sisämaan jäänpaksuuden havaintopaikoilla jäänpaksuus voitiin turvallisesti mitata vain muutamilla paikoilla, ja näillä jäänpaksuus oli 10 cm:n tuntumassa. Esimerkiksi Espoon Pitkäjärvi, Muroleen Palovesi, Konneveden Näreselkä olivat juuri jäätyneet, ja Lappajärvellä sekä Pielisellä jäätä esiintyi, mutta jäänpaksuusmittausta ei voitu tehdä. Pohjois-Pohjanmaan Tyräjärven havaintopaikalla jäänpaksuus oli 16 cm ja se oli muodostunut pelkästään kantavasta teräsjäästä. Samoin Kuusamon Muojärvellä 23 cm:n vahvuinen jääpeite oli kokonaan teräsjäätä. Lapissa jäänpaksuus vaihteli havaintopaikoilla 25 cm:n tuntumassa, ja jääpeitteen paksuus oli lähellä ajankohdan keskimääräistä paksuutta. Poikkeuksena oli Kilpisjärvi, minkä jäänpaksuus (17 cm) oli yli 5 cm keskimääräistä ohuempaa. Lisää vesistöjen jäänpaksuudesta

Pohjavesivarannot täydentyneet syksyn sateiden myötä (19.11.)

Syksyn sateet ovat nostaneet pohjaveden pinnat lähelle ajankohdan keskiarvoja tai 10–65 cm niitä korkeammalle suurimmassa osassa maata. Maan etelä- ja keskiosissa esiintyy paikoitellen 10–20 cm keskimääräistä alhaisempia pinnankorkeuksia. Lisää pohjavedestä

Lisätietoa

• SYKEn hydrologit Twitterissä: @pinnanalta
• Tulvien seuranta Twitterissä: #tulva OR #tulvat
• Vesitilanneasiantuntijat ja yhteystiedot