Hyppää sisältöön

Vesitilanne - jäänpaksuus

Jäillä liikuttaessa noudatettava erityistä varovaisuutta (31.3.)

Auringonsäteily alkaa jo lämmittää ja lumen sulaessa jään päältä haurastuttaa vesistöjen jääpeitettä. Aamulla kulkijan kantanut kevätjää voi iltapäivällä olla paksuudestaan huolimatta vaarallisen haurasta puikkoontunutta jäätä. Jään paksuuden perusteella ei siis enää voi arvioida sen kantavuutta, ja lisäksi railoja on kehittynyt useille järville. Jää voi olla hyvin heikkoa myös virtapaikoilla. Kannattaa siis harkita, onko jäille enää turvallista mennä. Kulunut talvi oli jääpeitteen muodostumisen suhteen poikkeuksellinen, sillä osa Etelä-Suomen suurista järvistä on ollut ilman yhtenäistä jääpeitettä tai jää on ollut hyvin ohutta. Jään paksuus on vaihdellut ja vaihtelee edelleen suuresti järven eri osissa. Virtapaikoilla, sillan alusilla ja muiden vesistörakenteiden lähellä, purkupaikoilla, kapeikoilla ja isojen kivien läheisyydessä jäät voivat olla jo lähteneet tai vaarallisen heikkoja.

Pohjois-Suomessa kokonaisjäänpaksuudet vaihtelevat 60-85 cm:n välillä, ja ovat ajankohdan keskimääräisten arvojen tuntumassa. Keskisessä Suomessa ja Oulujärvellä kokonaisjäänpaksuudet vaihtelevat 10-30 cm:n tuntumassa ja jääpeitteen paksuus on keskimäärin 20-30 cm ajankohdan tavanomaista jäänpaksuutta ohuempaa. Etelä-Suomessa jäätä voi esiintyä, mutta se on liian ohutta mitattavaksi. Etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa on siis kiinnitettävä erityistä huomiota jäällä liikkumisen turvallisuuteen.

Jäänpaksuutta seurataan eri puolilla Suomea 47 havaintopaikassa kolme kertaa kuussa, 10., 20. ja 30. päivä.

Lisää

Ilmatieteen laitos

Lisätietoja

Julkaistu 21.3.2019 klo 11.05, päivitetty 31.3.2020 klo 7.27