Vesitilanne - jäänpaksuus

Kohvajään osuus jään kokonaispaksuudesta on nyt suuri (1.3.)

Teräsjäätä ei muodostunut helmikuussa juuri lisää, vaan jäänpaksuuden paikoin suurikin kasvu on johtunut pääosin kohvajääkerroksen kasvusta. Varsinkaan Etelä- ja Keski-Suomessa havaintoasemien kokonaisjäänpaksuus ei kerro tällä hetkellä jään kantavuudesta kovin paljon, sillä valtaosa jäästä on kantavuudeltaan teräsjäätä heikompaa kohvaa. Ajankohtaan nähden lämmin jakso on jo sulattanut lumet jääkannen päältä Etelä- ja Keski-Suomessa. Virtapaikkojen jäät ovat jo paikoin sulaneet ja jäät ovat heikentyneet virtapaikkojen vaikutusalueella.

Lapin järvien mittauspaikoilla jäänpaksuus on nyt pääosin 45–80 senttiä. Maan keskiosassa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla jäätä on mittauspaikoilla 30–55 senttiä, maan eteläosassa 25–40 senttiä. Ajankohdan tavanomaisia lukemiin verrattaessa vaihtelua on asemakohtaisesti paljon. Paikoin jäät ovat hiukan keskimääräistä paksumpia ja toisaalla jopa yli 20 senttiä tavanomaista ohuempia.

Erityisesti Etelä-Suomessa virtapaikoissa jää voi olla petollisen heikkoa, koska lumen sulamisvesien voimistamat virtaukset ovat ohentaneet jäätä sen alapinnalta. Teräsjäätä ei järvilläkään muodostunut helmikuun aikana juuri lisää ja paikoin sitä on vain noin 10 cm.

Lisää

Ilmatieteen laitos

Lisätietoja

Julkaistu 21.12.2018 klo 9.07, päivitetty 1.3.2019 klo 12.08