Hyppää sisältöön

Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Uudet vesitilannekartat löydät kehitteillä olevasta vesi.fi-palvelusta.
Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Jokien vedenkorkeudet nousivat paikoin länsirannikolla viikonloppuna (Tulvakeskus 28.9.)

Viikonlopun ja perjantain sateet nostivat jokien vedenkorkeuksina Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä paikoin Pohjois-Pohjanmaalla. Jokien vedenkorkeudet ovat osin jo kääntymässä laskuun, mutta Kainuun luonnontilaiset järvet nousevat vielä kuun vaihteeseen asti.  Alkuviikolle on ennustettu vähäsateista säätä koko maahan, minkä johdosta jokien vedenkorkeuden kääntyvät laskuun tai pysyvät laskussa ainakin viikon loppupuolelle asti.

Pirkanmaalla suurten luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat vähäsateisen kevään ja kesän johdosta tavallista alempana. Esimerkiksi Tarjanteen vedenkorkeus on 35 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Vaasan, Kokkolan, Jyväskylän ja Tampereen väliin jäävällä alueella sekä Ahvenanmaalla pohjavedenpinnat ovat pääosin 20–60 cm ajankohdan keskiarvojen alapuolella.

Etelä- ja Lounais-Suomi (22.9.)

Syynkuun jälkipuolisko on ollut vähäsateinen etelärannikolla, minkä johdosta jokien vedenpinnat ovat kääntyneet laskuun ja järvien vedenkorkeudet eivät ole juuri muuttuneet viime viikosta. Lounais-Suomessa on satanut vähemmän ja vedenkorkeudet ovat pysyneet paikoin alhaalla. Etelä- ja lounaisrannikon jokien virtaamat pienenevät edelleen lähipäivinä, koska tämän viikon sateiden ennustetaan jäävän pääosin vähäisiksi.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on ajankohdan mediaanitason tuntumassa ja se säilyttää tasonsa ennusteen mukaan lokakuun alkupuolelle. Painion vedenpinta ei ole juuri muuttunut edellisviikon tasostansa ja se on nyt noin 10 cm ajankohdan tavanomaisen tason yläpuolella. Sen ennustetaan nousevan hieman seuraavan kahden viikon aikana.

Lohjanjärven ja Hiidenveden pinnat eivät ole enää muuttuneet syyskuun alusta. Hiidenvesi on ajankohdan keskitason tuntumassa, Lohjanjärvi vastaavasti noin 15 cm ajankohdan mediaanin yläpuolella. Kummankaan järven pinnat eivät juuri muutu ennusteen mukaan lokakuun puolelle siirryttäessä. Tuusulanjärven pinta on laskenut takaisin ajankohdan mediaanitason lähelle ja se pysynee nykytasollaan seuraavat kaksi viikkoa.  Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven pinta on noussut noin 10 cm ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolelle sateiden vaikutuksesta ja sen ennustetaan jatkavan hidasta nousua lokakuun aikana.

Vuoksen vesistö ja Kaakkois-Suomi (24.9.)

Viime viikkojen runsaat sateet nostivat paikoin jokien ja luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet pienen kevättulvan suuruisiin huippuihin Vuoksen vesistöalueen pohjoisosissa. Vedenpinnat ovat kääntyneet jo useimmissa järvissä laskuun. Suurista järvistä Kallaveden ennustetaan vielä jatkavan nousua. Sään ennustetaan jatkuvan vähäsateisena ja pienempien järvien ja jokien virtaamien ennustetaan laskevan ajankohdalle tyypillisiin lukemiin.

Saimaan vedenpinta on lähellä ajankohdan keskitasoa. Ennusteen mukaan Saimaan pinta laskee syksylle tyypilliseen tapaan lokakuun puoliväliin asti, jonka jälkeen vedenkorkeuden lasku tasaantuu. Ilman suuria sateita vedenkorkeus pysyy loppusyksyn ajan lähellä ajankohdan keskitasoa.

Kallaveden pinta on noin 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä ja sen ennustetaan nousevan vielä 10-20 cm lokakuun puoliväliin mennessä. Vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän loppusyksyn selvästi tavallista korkeammalla.

Pielisen vedenkorkeus on 20 cm ajankohdan keskitasoa ylempänä. Alkusyksylle tyypillinen vedenkorkeuden lasku on nyt pysähtynyt ja vedenpinnan ennustetaan pysyvän lähellä nykyistä tasoa lokakuun ajan.

Kaakkois-Suomessa Simpelejärven vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskitasoa. Syyskuun runsaat sateet ovat tulleet kuivaan maaperään eikä ole lisännyt vielä merkittävästi valuntaa. Ennusteen mukaan sää jatkuu vähäsateisena ja vedenkorkeus voi laskea lokakuussa, vaikka se tyypillisesti kääntyy syksyn sateiden myötä nousuun. Melakko-Loitimon vedenpinta on nostettu jo loppusyksylle tyypilliselle tasolle. 

Päijänne ja Kymijoen vesistö (21.9.)

Kymijoen vesistöalueella vesitilanne on yleisesti ottaen vuodenaikaan nähden tavanomainen. Suurimpien järvien Päijänteen ja Keiteleen vedenpinnat ovat kuitenkin keskimääräistä alempana. Viimeiksi kuluneiden 60 päivän sadesumma on ollut lähellä ajankohdan pitkän ajan keskiarvoa.

Päijänteen pinta on runsaat 10 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella ja jatkaa laskuaan. Lokakuun puoliväliin mennessä laskua kertynee vielä 10-15 cm. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen virtamaa ovat lähellä ajankohdan mediaaniarvoja.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on noin 15 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Pielavesi-Nilakan ja Konneveden pinnat ovat juuri hiukan nousseet ja ovat noin 5 cm ajankohdan mediaaneja korkeammalla. Ennusteen mukaan Pielaveden ja Konniveden nousu jatkuu hitaana, Keiteleen vedenkorkeudessa muutokset ovat lähiviikkoina erittäin vähäisiä.

Saarijärven reitillä osa järvistä laski vähäsateisen elokuun aikana varsin alhaiselle tasolle, mutta nyt useimpien alueen järvien pinnat ovat nousussa. Mäntyharjun reitin järvissä vesitilanne on vuodenajalle tyypillinen eikä suuria muutoksia pinnankorkeuksiin ole lähiviikkoina odotettavissa.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (25.9.)

Kokemäenjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat pysyneet lähellä ajankohdan tyypillisiä lukemia. Koko vesistöalueen osalta sademäärä toukokuun alusta alkaen on hieman keskimääräistä pienempi, syyskuussa sateita on tullut keskimääräisen verran. Seuraavan viikon aikana sateet jäävät todennäköisesti vähiin ja muutokset vesitilanteessa ovat vähäisiä.

Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat jatkaneet osin hidasta laskuaan. Valkeakosken voimalaitoksen juoksutusta on rajoitettu nyt kuukauden ajan ja rajoittamista jatketaan edelleen. Mallasveden pinta on vähän ohjeellisen korkeuden NN+83,64 m alapuolella. Valkeakosken kokonaisjuoksutus on 15 m3/s ja Längelmäveden reitin järvet ovat lähes 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Tarjanteen pinta on pysynyt yli 40 cm ja Keurusselkä noin 30 cm ajankohdan keskimääräistä alempana. Ennusteiden mukaan vedenkorkeudet pysyvät lähiviikkoina lähellä tämän hetken tasojaan.

Suuret säännöstellyt järvet Tampereen Pyhäjärvi, Näsijärvi, Vanajavesi ja Kyrösjärvi ovat ajankohdan tavanomaisilla tasoilla eikä muutoksia ole juurikaan odotettavissa. Juoksutukset ovat tavanomaisia syksyn arvoja pienempiä.

Karvianjoen vesistöalueella viimeisen kuukauden sademäärä on ollut keskimääräistä suurempi, mutta jokien virtaamat ja järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan tavanomaisia tasoja. Isojärven pinta on ajankohdan keskimääräisellä tasolla, jolla se pysyy ennusteen mukaan myös seuraavan viikon ajan.

Pohjanmaa (24.9.)

Viime viikon runsaat sateet näkyvät edelleen kohonneina vedenkorkeuksina Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Jokien vedenpinnat ovat nyt laskussa, ja koska suuria sateita ei ennusteiden mukaan ole odotettavissa, ne jatkavat laskuaan tai pysyvät lähellä nykytasojaan lähipäivien ajan.

Pohjanmaan järvien vedenpkorkeudet ovat enimmäkseen alkusyksylle tyypillisissä lukemissa. Patanan tekojärven pinta on tosin noin 40 cm elokuun puolivälin keskitasoa alempana. Kalajärvi 20 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana.

Myös Iijoen alueella vedenpinnat ja jokien virtaamat nousivat viime viikon runsaiden sateiden jälkeen. Pudasjärvi, Jongunjärvi ja Jaurakkajärvi ovat edelleen  noin 60 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa korkeammalla. Vedenpinnat nousevat alueella vielä hieman seuraavien päivien aikana valunnan myötä, mutta kääntyvät sitten laskuun. Kostonjärven ja Irnijärven juoksutukset ovat noin 10-13 m3/s.

 

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (24.9.)

Viime viikkoisen myrskymatalapaineen tuomien sateiden vaikutukset näkyvät pitkään Oulujoen vesistössä. Sadekertymä oli laajoilla alueilla noin 60 mm ja paikoin ylikin. Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan, pinnat ovat nousseet nopeasti ja pysyvät keskitasojaan korkeammalla koko syksyn ajan.  

Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet nousivat myös jonkin verran sateiden vuoksi, mutta ovat edelleen lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasojaan. Oulujoen virtaama Merikoskessa on ollut ajankohdalla tavanomaisissa lukemissa, vaihdellen välillä 200-450 m3/s.

Sotkamon reitin säännöstelemättömien järvien vedenpinnat nyt noin 30-50 cm syyskuun lopun keskitasojaan korkeammalla. Ennusteiden mukaan vedenkorkeudet voivat pysyä keskitasojaan korkeammalla koko syksyn ajan.

Kuusamon seudulla Kitkajärvi ja Muojärvi ovat suunnilleen vuodenajan mediaanitasoillaan ja niiden vedenkorkeudet pysyvät lähellä nykytasojaan seuraavien viikkojen ajan. Oulankajoen virtaama on tavanomaisissa alkusyksyn lukemissa, mutta kääntyy pieneen nousuun viikonlopun sateiden myötä.

Lappi (22.9.)

Lapin jokien virtaamat ja järvien vedenkorkeudet ovat pääasiassa laskussa viimeisen viikon ollessa vähäsateisempi. Torniojoella virtaama ennustetaan kasvavan tällä viikolla viime päivien sateiden vaikutuksesta. Vesitilanne on useilla alueilla Lapissa vuodenaikaan nähden tavanomainen. Loppuviikolle on ennustettu lisää sateita Pohjois-Suomeen, mikä kasvattanee jokien virtaamia edelleen.

Näätämöjoen vesistöalueen Iijärven vedenkorkeus on ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa ja Tengeliönjoen järvet ovat vielä osin keskimääräistä ylempänä. Inarijärven pinta on hieman tyypillisen syyskuun loppupuolen tason alapuolella. Kemijärvi sekä Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat ovat lähellä tyypillisiä alkusyksyn korkeuksiaan.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 28.9.2020 klo 12.31