Hyppää sisältöön

Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Uudet vesitilannekartat löydät kehitteillä olevasta vesi.fi-palvelusta.
Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Sateet nostavat vedenpintoja (Tulvakeskus 9.7.)

Kesäkuun lopusta alkanut sateinen jakso on saanut vedenpinnat nousuun. Helteisen ja vähäsateisen alkukesän aikana maaperä oli jo monin paikoin kuivaa, mutta sateet ovat tasapainottaneet tilannetta. Lähipäivinä paikallisia runsaitakin sadekuuroja on luvassa suureen osaa maata ja lauantaina rankkasateet voivat nostaa varsinkin pienten rannikkojokien virtaamia nopeasti. Suurimmat sademäärät lauantain myräkässä ennustetaan Lounais-Suomesta Pohjois-Karjalaan ulottuvalle vyöhykkeelle.

Järvien vedenkorkeuksien lasku on kahden viimeisen viikon sateiden vaikutuksesta hidastunut tai pysähtynyt ja vedenkorkeudet ovat maan eteläosissa pääosin ajankohdan keskimääräisien tasojen tuntumassa. Runsassateisimmilla alueilla, esimerkiksi Pohjois-Savossa, vedenkorkeudet ovat nousseet selvästi. Saimaan ennustetaan silti laskevan loppukesällä ajankohdan keskitason alapuolelle. Pohjois-Suomessa järvet ovat ajankohdan keskimääräistä korkeammalla.

 

Etelä- ja Lounais-Suomi (7.7.)

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat kasvaneet hieman viime viikon runsaiden sateiden johdosta. Kesäkuun sadekertymät jäivät pieniksi, minkä johdosta maaperä on ollut kuivaa. Nyt tulleet sateet ovat paikanneet kesäkuussa syntynyttä maankosteuden vajetta. Tälle viikolle on ennustettu lisää sateita, jotka voivat kasvattaa paikoin virtaamia rannikon pienissä joissa.

Järvien vedenkorkeudet eivät ole merkittävästi muuttuneet viime viikosta, ja ne ovat pääasiassa ajankohdan tavanomaisen tason tuntumassa. Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on säilyttänyt viime viikon tasonsa. Tällä hetkellä vedenkorkeus on 20 cm säännöstelyn ylärajan alapuolella ja lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Juoksutusta on edelleen ajankohtaan nähden pieni. Painion pinta on ei ole juuri muuttunut viikon takaisesta. Se on nyt hieman ajankohdan tavanomaisen tason yläpuolella ja pitää nykytasonsa heinäkuun puoliväliin.

Lohjanjärven ja Hiidenveden vedenkorkeudet ovat pysyneet lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasojaan. Lohjanjärven pinta on lähellä edellisviikon tasoa ja Hiidenvesi hieman noussut. Lohjanjärven ja Hiidenveden vedenkorkeudet ennustetaan säilyttävän tasonsa ensi viikon lopulle. Tuusulanjärvi on nyt ajankohdan tavanomaisen tason tuntumassa ja se ei juuri muutu kahden seuraavaan viikon aikana. Luonnontilainen Artjärven Pyhäjärvi on hieman noussut sateiden vaikutuksesta. Sen pinta on enää 5 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Pinnan ennustetaan nousevan hieman lisää sateiden johdosta. Mikäli ennustetut sateet toteutuvat, vedenkorkeus voi palata ajankohdan mediaanitason yläpuolelle ennen heinäkuun puoliväliä.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (7.7.)

Viime viikon suuret sateet ovat nostaneet paikoin pienempien jokien ja järvien vedenkorkeuksia. Suurimmat sateet tulivat Iisalmen reitin alueelle, jossa satoi paikoin yli 80 mm kahden vuorokauden aikana ja nostivat esimerkiksi Sonkajärven vedenkorkeutta puolella metrillä. Ennusteen mukaan sää jatkuu epävakaisena, mikä näkyy myös suurempien järvien vedenkorkeusennusteissa. Vähäsateisen kesäkuun aikana vedenkorkeudet ovat olleet laskussa, mutta nyt lasku hidastuu sateiden vaikutuksesta.

Kallaveden vedenkorkeus on vähäsateisen kevään johdosta vielä noin 10 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Viimeisen viikon aikana Kallaveden valuma-alueella on satanut noin 90 mm ja vedenkorkeuden lasku on pysähtynyt. Ennusteen mukaan vedenkorkeus pysyy lähiviikkojen aikana lähellä nykyistä tasoa. Elokuussa vedenkorkeus on todennäköisesti ajankohdan keskitason yläpuolella, kun normaalisti vedenkorkeus laskee heinä-elokuun aikana noin 30-40 cm.

Pielisen vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskitasoa ja kesälle tyypilliseen tapaan laskussa. Talven poikkeuksellisen korkean vedenpinnan ja tavallista suuremman lumen vesiarvon johdosta Kaltimolla aloitettiin poikkeusjuoksutukset huhtikuun alussa. Kesä-heinäkuun aikana vedenkorkeus palautetaan takaisin luonnontilaista vastaavaksi.

Saimaan vedenkorkeus on vielä sateisen ja lauhan talven jäljiltä 10 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Vedenpinta on laskussa, jota kertyy 10-30 cm elokuun loppuun mennessä. Ennusteen mukaan vedenkorkeus pysyy kesän ajan lähellä ajankohdan keskitasoa tai laskee hieman sen alapuolelle.

Kaakkois-Suomen pienissä vesistöissä kesäkuun suurimmat sateet ovat osuneet Simpelejärven valuma-alueelle, jossa on satanut jopa yli 100 mm kesäkuun aikana. Simpelejärven vedenkorkeus onkin noussut hieman ajankohdan keskitason yläpuolelle, kun se kesäkuun alussa oli tavallista alempana. Kiteenjoen valuma-alueella sateet ovat sen sijaan jääneet vähäisiksi ja Kiteenjoen virtaama oli kesäkuun lopulla ajankohtaan nähden ennätyksellisen pieni. Kesä-heinäkuun vaihteen sateet ovat kuitenkin kasvattaneet virtaamaa hieman kesäkuun lopusta.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (7.7.)

Kymijoen vesistöalueella kevät ja alkukesä ovat olleet vähäsateisia ja kun lisäksi kevään tulovirtaamat jäivät pieniksi ja viime aikoina haihdunta on ollut runsasta, ovat monien järvien pinnat varsin alhaalla. Kesä-heinäkuun vaihteen suuret sateet muuttivat kuitenkin tilanteen ja ovat nostaneet järvien vedenkorkeuksia tai ainakin hidastaneet merkittävästi kesälle tyypillistä vedenkorkeuden laskua.

Päijänteen pinta on ajankohdan keskimääräisellä tasolla ja vedenkorkeuden ennustetaan laskevan kesälle tyypilliseen tapaan lähiviikkojen aikana.
Kalkkisen juoksutusta on huhtikuusta alkaen vähitellen pienennetty ja se on nyt hieman keskimääräistä pienempi. Suuret sateet ovat lisänneet Kymijoen virtaamaa, joka on nyt lähellä ajankohdan keskimääräisiä lukemia.

Vesistöalueen pohjoisosan suurten järvien Keiteleen ja Pielavesi-Nilakan vedenpinnat ovat vielä 10-15 cm ajankohdan mediaanitasojen alapuolella. Konnnevesi on noussut jo ajankohdan keskitason tuntumaan. Ennusteen mukaan vedenkorkeudet pysyvät sateisen sään johdosta lähellä nykyistä tasoa heinäkuun aikana, kun normaalisti vedenkorkeudet ovat heinäkuussa laskussa.

Puulan ja muiden Mäntyharjun reitin suurten järvien pinnat ovat lähellä ajankohdan keskitasoa. Myös kesäkuun lopulla poikkeuksellisen alhaalla olleen Synsiän vedenkorkeus on noussut viime viikon suurten sateiden jälkeen ajankohdan keskitasolle.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (8.7.)

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien vedenpinnat ovat nousseet heinäkuun alussa hieman. Sääennusteiden mukaiset sateet saavat virtaamat viikon sisällä kasvamaan vielä lisää, kun tähän asti sateet ovat imeytyneet pääosin helteisen ja vähäsateisen alkukesän vuoksi kuivaan maaperään.

Luonnontilaisten järvien vedenkorkeuksien lasku on pysähtynyt tai ainakin hidastunut sateiden vaikutuksesta. Tarjanne on pysynyt heinäkuun alun samalla tasolla ja on nyt puolisen metriä ajankohdan keskimääräistä alempana. Myös Keurusselän ja Kitusjärven lasku on pysähtynyt ja ne ovat 20-25 cm keskimääräistä alempana. Längelmäveden reitin järvet ovat 15-20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana ja niiden ennustetaan laskevan heinäkuun loppuun mennessä vain vähän nykyiseltä tasoltaan.

Suuret säännöstellyt järvet Tampereen Pyhäjärvi, Näsijärvi ja Vanajavesi ovat ajankohdan tavanomaisella tasolla ja juoksutukset ovat kasvaneet vähän sateiden myötä. Suuria vedenkorkeuden muutoksia ei ole lähiaikoina odotettavissa.

Karvianjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat hienoisessa kasvussa sateiden vaikutuksesta. Myös järvien vedenkorkeudet ovat nousseet vähän, Isojärvi on noussut lähelle ajankohdan tavanomaista tasoa.

 

Pohjanmaa (8.7.)

Sateinen heinäkuu on kasvattanut jokien virtaamia kesäkuun lopun alhaisista lukemista lähelle ajankohdan tavanomaisia arvoja, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla jopa hieman niitä suuremmiksi. Sateet ovat myös tasapainottaneet vähäsateisen alkukesän aiheuttamaa kuivuustilannetta, ja lähiviikon sateinen sää kasvattaa virtaamia edelleen. Järvien vedenkorkeudet ovat paikoin loppukesälle tyypillisissä, alhaisissa lukemissa. Patanan tekojärven pinta on noin 50 cm heinäkuun alun keskitasoaan alempana. Sen ja muidenkin järvien vedenpinnat nousevat lähiviikkoina. 

Iijoen alueella vedenpinnat ja virtaamat ovat nousseet viimeisen viikon aikana sateiden vaikutuksesta. Livojoella ja Siuruanjoella sade nosti pintoja 40-50 cm, ja jokien virtaamat pysyvät koholla lähiviikkojen ajan sateisen sään jatkuessa. Kostonjärven ja Irnijärven juoksutukset ovat noin 18-20 m3/s. Järvien vedenkorkeudet laskevat noin 20-30 cm kesän aikana. 

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (1.7.)

Kesäkuun lopun ja heinäkuun alun runsaat vesisateet ovat nostaneet järvien ja jokien vedenpintoja sekä tasapainottaneet vähäsateisen ja lämpimän kevään ja alkukesän aikaansaamaa kuivuustilannetta. Sää myös jatkuu sateisena, joten valunnat pysyvät koholla. 

Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat nousseet nopeasti heinäkuussa ja ovat nyt lähellä ajankohdan keskitasojaan. Oulujärven vedenkorkeus saavutti virkistyskauden tavoitetasonsa kesäkuun lopulla. Säännösteltyjen järvien juoksutukset ovat olleet edelleen pieniä ja Oulujoen virtaama Merikoskessa on viime viikkoina ollut vain noin 50-150 m3/s.   

Luonnontilaisten järvien vedenpinnat ovat nyt tavanomaisissa kesäkorkeuksissa ja jatkavat pääosin kesäajalle tyypillistä hidasta laskuaan. Pienempien järvien pinnat ovat kääntyneet sateiden vuoksi hetkeksi nousuun, mutta suurempien järvien vedenpintojen laskua sateet vain hidastavat.   

Kuusamon seudulla Kitkajärven ja Muojärven vedenkorkeudet ovat 10-20 cm alkukesän tasojaan korkeammalla keskimääräistä suuremman kevättulvan jäljiltä. Järvien vedenpinnat ovat laskussa, mutta Kitkajärvi voi pysytellä noin 15-25 cm tavanomaisia kesätasoja korkeammalla syksyyn saakka kesän sademääristä riippuen. Oulankajoen virtaama on tavanomaisissa kesälukemissa. 

Lappi (9.7.)

Heinäkuun alku on ollut melko sateinen Pohjois-Suomessa, minkä johdosta jokien vedenpinnat ovat ajankohtaan nähden hieman koholla. Loppuviikolle on ennustettu lisää sateita Pohjois-Suomeen, ja jokien virtaamat voivat vielä vähän kasvaa nykyisestä. Maaperä on verraten märkä suhteutettuna muuhun Suomeen.

Inarijärven vedenpinta on noin 20 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella. Se pysynee lähellä nykytasoa heinäkuun ajan. Suuren Kemijärven pinta on noussut hieman heinäkuun alun runsaiden sateiden johdosta. Pinta on nyt noin 20 cm ajankohdalle tyypillisen tason yläpuolella. Sen ennustetaan laskevan hieman lähiviikkoina. Lokan ja Porttipahdan vedenkorkeudet ovat hiljalleen nousussa kesän aikana. Molemmat altaat ovat hieman ajankohdan mediaanitason yläpuolella.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 9.7.2020 klo 16.09