Hyppää sisältöön

Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Vesi- ja tulvatilannetta voit seurata myös uudessa  vesi.fi:n karttapalvelussa. Sivustoa tuottavat SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen Tulvakeskus yhteistyössä vesialan asiantuntijaorganisaatioiden kanssa.
Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan tulvat huipussaan loppuviikolla, Kiiminkijoella jääpato (Tulvakeskus 21.4.)

Lumen sulanta nostaa jokien vedenkorkeuksia Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan vesistöissä sekä Järvi-Suomessa. Vesistöissä Lestijoelta Siikajoelle keskimääräistä pienempi tulvahuippu ajoittuu keskiviikon ja sunnuntain välille riippuen loppuviikon sateista. Kiiminkijoella, Siuruanjoella ja Sanginjoella tulvan ennustetaan olevan huipussaan viikonloppuna ja Pattijoella vähän aikaisemmin. Sään viileneminen hidastaa tulvien nousua.

Kiiminkijoella jäät ovat pakkautuneet Alakylässä, mikä saattaa nostaa vettä hetkellisesti korkealle. Jäitä on edelleen muuallakin Pohjois-Pohjanmaalla Oulun pohjoispuolella, mutta ne ovat jo siinä määrin haurastuneet, että eivät todennäköisesti aiheuta enempää ongelmia. Sateet saattavat nostaa Vaasan seudun pienet joet jälleen tulvakorkeuksiin, mikäli sademäärät toteutuvat suurimpien ennusteiden mukaisena ja tulevat vetenä.

Simojoella ensimmäinen tulvahuippu tulee jo viikonloppuna, toista odotetaan toukokuun puolivälin tienoille. Lämmin sää on saanut pinnat nousuun muissakin Lapin joissa, mutta varsinainen tulva on huipussaan vasta aikaisintaan 2-3 viikon kuluttua. Simojoella ja Tornionjoella tulvasta odotetaan keskimääräistä, muissa Lapin joissa keskimääräistä pienempää.

Päijänteen pinnan ennustetaan nousevan selvästi keskimääräistä korkeammalle kesäkuussa. Mahdollisesti tulvarajan 78,80 yli. Myös muut suuret järvet, kuten Saimaa, Päijänne ja Oulujärvi ovat nousemassa selvästi keskimääräistä korkeammalle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan vesistöissä järvien vedenkorkeudet jatkavat vielä nousua. Kuortaneenjärven ennustetaan nousevan viikonloppuna lähelle tulvarajaa. Lappajärven pinnan ennustetaan nousevan keskimääräistä korkeampaan huippuunsa toukokuun puolivälissä.

Etelä- ja Lounais-Suomi (16.4.)

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien vedenpinnat ovat laskeneet tällä viikolla sademäärän jäätyä vähäiseksi. Kevättulvat olivat huipuissaan maalis-huhtikuun vaihteessa. Sateet jäävät sääennusteiden mukaan vähiin myös seuraavan viikon aikana ja vedenpinnat jatkavat laskua. Järvet ovat pääosin ajankohdan keskitasojen tuntumassa ja lähellä kevään korkeimpia tasojaan.

Vuoksen vesistö ja Kaakkois-Suomi (21.4.)

Lumen sulanta ja vesisateet nostavat useimpien jokien vedenkorkeudet hieman keskimääräistä kevättulvaa pienempään tulvahuippuun viikonvaihteessa. Ensi viikolle ennustettu sään viileneminen kääntänee vedenkorkeudet laskuun. Luonnontilaisten järvien tulvahuipuista ennustetaan keskimääräisiä ja ne ajoittuvat huhti-toukokuun vaihteeseen. Pielisen ja Kallaveden tulvahuiput ajoittuvat toukokuun loppupuolelle ja Saimaan kesäkuulle.

Saimaan vedenpinta on 55 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Ennusteen mukaan vedenkorkeus nousee 25-40 cm kesäkuun alkuun mennessä. Vedenkorkeuden nousua pyritään hillitsemään lisäjuoksutuksilla, jotka on aloitettu jo joulukuussa. Ilman suuria sateita lisäjuoksutusten ansiosta vältytään suuremmilta tulvavahingoilta.

Pielisen vedenkorkeus on 50 cm ajankohdan keskitasoa ylempänä ja kääntynyt tavallista aiemmin nousuun. Tämänhetkisen ennusteen mukaan toukokuun loppupuolelle ajoittuva kevättulva nousee todennäköisesti tavallista korkeammalle. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan 50-90 cm toukokuun loppuun mennessä.

Kallaveden pinta on 30 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä ja lumen sulannan myötä nousussa. Ennusteen mukaan vedenkorkeus nousee keskimmäräisen tulvahuipun tasolle, mutta ennusteessa on vielä paljon epävarmuutta ja mahdolliset sateet voivat nostaa vedenkorkeuden huomattavasti korkeammallekin. Konnuksen kanavasta ja Naapuskosken padolta tehdään lisäjuoksutuksia vedenkorkeuden nousun hillitsemiseksi.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (20.4.)

Kymijoen vesistöalueella useimpien suurten järvien pinnat ovat nousussa, ja niiden ennustetaan nousevan keskimääräisiä kevään ja alkukesän vedenkorkeushuippuja korkeammalle. Tämä on seurausta monesta tekijästä: vedenpinnat olivat jo talven jälkeen ennen nousun alkamista tavanomaista korkeammalla, lunta on kertynyt keskimääräistä enemmän ja lisäksi huhtikuun lopun sademäärän ennustetaan olevan melko runsas.

Päijänteen vedenkorkeus on noin 40 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella ja nousussa. Ennusteen mukaan vedenpinta nousee kesäkuun alkuun mennessä tulvarajana pidetyn tason NN+78,80 m tuntumaan tai jopa sen yläpuolelle. Päijänteen lähtövirtaama on nostettu vedenpinnan nousun hillitsemiseksi varsin suureksi. Tämän myötä myös Kymijoen virtaama on suuri, Kuusankoskella hieman suurempi kuin tulvarajaksi määritelty virtaama 480 m3/s. Ennusteen mukaan Kymijoen virtaama ei enää juurikaan kasva, mutta pysyy lähellä nykyisiä lukemia toukokuun lopulle saakka.

Vesistöalueen pohjoisosan suuret järvet Keitele, Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka ovat niinikään nousussa ja 30-35 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä. Niiden ennustetaan nousevan selvästi keskimääräisiä keväthuippuja korkeammalle. Järvien pinnat saavuttanevat huippunsa toukokuussa.

Myös Mäntyharjun reitillä vedenpinnat ovat nousussa. Puula on noin 20 cm ja Kyyvesi sekä Vuohijärvi 35-40 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Kuten muuallakin vesistöalueella, ovat järvet aloittaneet kevään nousun keskimääräistä aiemmin, ja tämä kasvattaa eroa ajankohdan mediaaniin.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (15.4.)

Kokemäenjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat laskeneet lumien sulannan ja vesisateiden aiheuttamista kevättulvahuipuistaan, ja jatkavat laskuaan seuraavalla viikolla.

Vesistöalueen luonnontilaisten järvien, esimerkiksi Längelmäveden reitin järvien sekä Tarjanteen ja Keurusselän vedenkorkeudet lähtivät keväiseen nousuun maaliskuun lopulla tavanomaista aikaisemmin, ja niiden ennustetaan nousevan seuraavan kuukauden aikana selvästi korkeammalle kuin keskimääräisenä keväänä. Suurimpien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskimääräisiä tasoja korkeammalla ja keväiseen tapaan nousussa.

Karvianjoen vesistöalueella jokien vedenpinnat ovat myös laskussa, jonka ennustetaan jatkuvan lähiviikkoina. Järvien vedenkorkeudet ovat nousseet selvästi ajankohdan keskimääräisiä tasoja korkeammalle, mutta kääntyneet pääosin jo laskuun.

Pohjanmaa (15.4.)

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan vesistöissä jokien vedenkorkeudet ovat laskeneet huhtikuun alun poikkeuksellisen aikaisista tulvahuipuistaan, mutta voivat kääntyä ensi viikolla vesisateiden vuoksi uudelleen nousuun. Järvien vedenkorkeudet ovat vielä pääosin nousussa, ja Kuortaneenjärven ennustetaan nousevan ensi viikolla tulvarajan tuntumaan, jolloin vapaa-ajan asuntoja on vaarassa kastua. Lappajärven ja Lestijärven ennustetaan nousevan keskimääräisiin tai hieman sitä suurempiin tulvahuippuihin toukokuun alussa.

Pohjois-Pohjanmaalla jokien vedenkorkeudet ovat nousussa jäljellä olevien lumien sulaessa, lisäksi ensi viikolle ennustetaan vesisateita, jotka toteutuessaan nostavat jokien pintoja entisestään. Oulun eteläpuolisella Pohjanmaalla keskimääräisiä tai hieman sitä pienempiä tulvahuippuja odotetaan ensi viikolle. Rannikolla ja jokien latvoilla tulvahuippu saattaa olla hieman keskimääräistä suurempi nopeasta lämpenemisestä johtuen. Kiiminkijoella tulva on huipussaan ensi viikon lopulla, Iijoella huhti-toukokuun vaihteessa.

Iijoella vedenpinnat ja virtaamat ovat lähellä keskimääräisiä arvoja tai hieman niiden yläpuolella, ja ne ovat paikoin olleet hitaassa nousussa. Alueen lumet eivät ole vielä merkittävästi sulaneet, mutta seuraavan viikon aikana sää lämpenee, mikä saa lumet sulamaan ja kääntää virtaamat nousuun. Iijoen alueen itä- ja pohjoisosissa lunta on tavallistä vähemmän, muualla keskimääräisesti. Iijoen tulvahuipun ennustetaan osuvan huhti-toukokuun vaihteeseen, ja olevan keskimääräinen tai hieman pienempi. Irnijärven juoksutus on noin 4 m3/s, Kostonjärven noin 5 m3/s, ja molemmat järvet ovat pienessä nousussa.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (15.4.)

Lämmin sääjakso kiihdyttää lumen sulantaa Oulujoen vesistössä tällä viikolla. Yöpakkaset kuitenkin pääosin vielä hidastavat järvien tulovirtaamien kasvua etenkin vesistön pohjoisosissa. Vesistön länsiosista lumet ovat jo puoliksi sulaneet ja alueen kevättulvahuiput ajoittuvat ennusteen mukaan ensi viikon loppupuolelle. Kainuussa tulvahuiput ajoittuvat toukokuun alkupuoliskolle. Lumimäärät ovat vesistöalueella keskimääräisen suuruisia, mutta viime syksyn runsaat sateet näkyvät edelleen pohjavesivarastojen ja luonnontilaisten järvien kohonneina pintoina, joten kevättulvista ennustetaan hieman keskimääräistä suurempia. Tulvien suuruuden määrittää lopulta sulamisajan sää. 

Säännösteltyjen järvien pinnat ovat vielä laskussa, kun järviin tehdään tilaa kevään tulvavesiä varten. Oulujärven ja Hyrynsalmen reitin säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat korkeammalla kuin alkukeväästä keskimäärin. Juoksutukset Hyrynsalmen reitillä sekä Oulujoella tulevat olemaan suuria koko kevään ajan. 

Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat paikoin jo kääntyneet nousuun lumen sulannan myötä. Ennusteen mukaan luonnontilaiset järvet saavuttavat keskimääräisen suuruiset keväthuippunsa jo ennen toukokuun puoliväliä eli noin viikkoa keskimääräistä aiemmin. 

Kuusamon seudulla Kitkajärven ja Muojärven pinnat kääntyvät nousuun lumen sulannan myötä kuun lopulla ja ovat kevättulvahuipuissaan touko-kesäkuun vaihteessa. Oulankajoen keväthuippua ennustetaan toukokuun alkupuoliskolle. Lumen vesiarvo alueella on hieman ajankohdan keskimääräistä pienempi, mutta pohjavesivarastoissa on sateisen syksyn jäljiltä runsaasti vettä, joten järvet voivat nousta keskimääräisiä kevättasojaan korkeammalle. 

Lappi (15.4.)

Lapissa jokien virtaamat ovat edelleen pieniä. Päivälämpötilat ovat tällä viikolla hieman jo kohonneet Etelä-Lapissa, mutta sulantaa ei vielä juurikaan tapahtunut. Ennusteen mukaan sää lämpenee loppuviikolla, ja jokien virtaamat alkavat hiljalleen kasvaa sulannan alkaessa.

Lumen vesiarvo on Lapissa pääasiassa lähellä keskimääräistä tai hieman keskimääräistä pienempi. Esimerkiksi Kemijärven yläpuolisella alueella lumen vesiarvo on nyt noin 140 mm, kun keskimäärin tähän aikaan vuodesta arvo olisi 160 mm. Suurimmat lumimäärät löytyvät Torniojoen yläosilta, missä lunta on tyypillistä enemmän. Muonion yläpuolella on arviolta noin 225 mm, mikä on noin 50 mm normaalia enemmän. Myös Tornionjoen Ruotsin puolisilla osilla lumen vesiarvo on paikoin yli 200 mm. Lumen määrä ei juurikaan enää kasva ennusteen mukaan, koska lämpeneminen alkaa jo lähipäivinä. Lumen määrän perusteella Pohjois-Suomen kevättulvat ovat tänä vuonna keskimääräisiä tai keskimääräistä pienempiä. Tulvahuiput ajoittuvat pääasiassa toukokuun puolivälin tienoille. Tulvien suuruuteen vaikuttaa sulamisjakson lämpötilat ja sademäärät. Jokijäiden vahvuus on havaintojen perusteella lähellä viimevuotista tilannetta, mikä oli yleisesti havaintojen keskiarvoa pienempi. Tämän pohjalta jääpatoriski on tänä keväänä korkeintaan keskimääräinen.   

Pohjois-Suomen järvet ovat pääasiassa jo kevätkuopissaan ja pinnat lähtevät nousuun kohti huhtikuun loppua. Tengeliönjoen järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan mediaanitasoja. Inarijärven pinta on lähellä tyypillistä huhtikuun tasoa ja se laskee vielä kuun loppuun. Kemijärven pinta on laskenut vielä hieman viime viikosta ja on ajankohdan mediaanitason tuntumassa. Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat ovat hieman tyypillisiä lopputalven korkeuksiaan ylempänä ja niiden lasku on hidastunut.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 21.4.2021 klo 12.49