Hyppää sisältöön

Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Uudet vesitilannekartat löydät kehitteillä olevasta vesi.fi-palvelusta.
Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Järvien pinnat korkealla, Lounais-Suomen jokien virtaamat kasvuun (Tulvakeskus 1.4.)

Sään lauhtuminen saa etenkin Lounais-Suomeen alkuviikolla kertyneen lumen sulamaan. Lisäksi loppuviikon ennustetut sateet saattavat vetenä tullessaan nostaa etelä- ja lounaisrannikon sekä Pohjanmaan maakunnan jokien pintoja. Virtaamat ovat Etelä-Suomessa pienentyneet maaliskuun loppupuolen vähäsateisen jakson aikana pysyttyään sitä ennen suurina aina marraskuusta jatkuneiden  runsaiden sateiden vaikutuksesta. Suurten järvien laskujokien virtaamat pysyvät suurina vielä pitkään. Järvien ja laskujokien rannoilla kannattaa huolehtia laitureiden ja veneiden huolellisesta kiinnityksestä.

Järvien vedenkorkeudet ovat edelleen selvästi ajankohdan keskitason yläpuolella koko maassa Lappia lukuun ottamatta. Suuret järvet jatkavat vielä paikoin nousuaan. Saimaan vedenpinta jatkaa nousuaan lisäjuoksutuksista huolimatta ja noussee huhtikuun puolivälissä normaalivyöhykkeen ylärajalle. Kymijoen vesistössä Päijänteen vedenkorkeus on hienoisessa laskussa vähäsateisen jakson ja Kalkkisen suuren juoksutuksen vuoksi, mutta Puula pysyy huhtikuun ajan tulvarajan tuntumassa. Satakunnassa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on jo laskenut selvästi, mutta edelleen säännöstelyn ylärajan yläpuolella. Suuren juoksutuksen vuoksi Eurajoen vedenpinta Euran kirkonkylän kohdalla pysyy tulvarajan tuntumassa. Kokemäenjoen vesistöalueen vedenpinnat ovat pääosin laskussa, mutta pysyvät poikkeuksellisen korkealla todennäköisesti toukokuuhun asti.

 

Etelä- ja Lounais-Suomi (27.3.)

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat jatkavat pienenemistään maaliskuun lopussa sateiden jäädessä vähiin ja sään kylmetessä. Huhtikuun alkupäivinä runsaammat sateet ovat mahdollisia ja virtaamat saattavat kääntyä kasvuun. Nummenjoella ja Kiskonjoen Kirkkojärvellä vedenkorkeudet ovat viimein laskeneet tulvarajan alapuolelle pysyttyään sen tuntumassa aina marraskuusta alkaen.

Järvien vedenkorkeudet ovat kääntyneet pääosin laskuun, mutta ovat edelleen selvästi ajankohdan tavanomaista korkeammalla. Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on viimein laskussa, mutta edelleen lähes 10 cm säännöstelyn ylärajan yläpuolella. Tämän hetken ennusteen mukaan se laskee rajan alapuolelle huhtikuun puolivälin tienoilla, juoksutus Eurajokeen Kauttuan padolta pysynee maksimissaan siihen asti. Siten myös Eurajoen vedenpinta Euran keskustassa pysyy edelleen tulvarajan tuntumassa ja mikäli huhtikuun alkupuolella tulee runsaita sateita, juoksutusta saatetaan joutua pienentämään. Painio on jatkanut laskuaan, mutta on edelleen noin metrin ajankohdan tavanomaista ylempänä.

Hiidenvesi ja Lohjanjärvi ovat ajankohtaan nähden korkealla, mutta laskussa. Hiidenvesi on tällä hetkellä 75 cm ja Lohjanjärvi noin 65 cm tyypillistä maaliskuun lopun tasoa ylempänä. Seuraavan kahden viikon aikana niiden ennustetaan laskevan 15-20 cm. Juoksutus Lohjanjärvestä Mustionjokeen pysyy edelleen maksimissaan, noin 50 m3/s. Tuusulanjärvi on vähän ajankohdan keskimääräistä alempana ja pysynee seuraavalla viikolla lähellä nykyistä. Luonnontilainen Artjärven Pyhäjärvi on puolisen metriä ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä ja jatkaa laskuaan, seuraavan kahden viikon aikana se laskee ennusteen mukaan 5-10 cm. Vaikka järvi on ollut marraskuusta asti selvästi keskimääräistä korkeammalla, se saattaa kesäksi jäädä keskimääräistä alemmaksi, kun kevättulvat jäävät pieniksi vähäisen lumen määrän vuoksi.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (26.3.)

Vuoksen vesistöalueella lauha ja sateinen talvi on pitänyt useiden jokien ja järvien vedenkorkeudet vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen korkealla, monin paikoin jopa ajankohdan ennätystasolla. Lumen vesiarvo on vesistöalueen itäisimpiä ja pohjoisimpia osia lukuun ottamatta tavallista pienempi ja monin paikoin lunta ei ole lainkaan. Kevättulvien ennustetaankin jäävän useimmissa järvissä tavallista pienemmäksi. Vesistön koillisosassa lunta on jopa keskimääräistä enemmän ja tulvat voivat nousta selvästi tavallista suuremmiksi.

Saimaan vedenkorkeus on lauhan ja sateisen talven johdosta noussut yli puoli metriä joulukuun alusta lähtien ja on nyt 40 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Saimaalla aloitettiin helmikuussa poikkeusjuoksutukset kevään ja kesän tulvariskin pienentämiseksi. Ennusteen mukaan vedenkorkeus jatkaa nousua, jota kertyy toukokuun loppuun mennessä 5-30 cm.

Pielisen vedenkorkeus on noussut 70 cm ajankohdan keskitason yläpuolelle. Vedenkorkeus ei ole koskaan aiemmin ollut maaliskuun lopulla näin korkealla vuodesta 1911 alkavalla havaintojaksolla. Lisäksi Pielisen valuma-alueella on paikoin keskimääräistä suurempi lumen vesiarvo, minkä vuoksi kevättulvasta ennustetaan selvästi tavallista suurempaa.

Kallaveden pinta on vajaat puoli metriä ajankohdan keskitason yläpuolella, mutta vähäsateisesta säästä johtuen laskussa. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan luminen sulannan myötä hieman keskimääräistä pienempään kevättulvahuippuun toukokuussa.

Kaakkois-Suomen pienissä vesistöissä jokien virtaamat ovat pienentyneet lauhan talven aikaisista virtaamahuipuista. Simpelejärven vedenkorkeus on yhä noin 30 cm ajankohdan keskitason yläpuolella, mutta laskussa. Simpeleenjärven ja Kiteenjoen valuma-alueilla lumimäärät ovat hyvin vähäisiä ja Jänisjoellakin kevättulvasta ennustetaan tavallista pienempää.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (1.4.)

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenpinnat ovat useimmissa järvissä huomattavasti ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä, johtuen pian päättymässä olevan talven erittäin leudosta ja sateisesta säästä. Monessa järvessä vedenpinta on nyt vuodenaikaan nähden  havaintohistorian ennätystasolla, ja aiempi ennätys ylittyy paikoin selvällä marginaalilla. Kyse on siis vain vuodenajan ennätyksistä, mutta eräissä järvissä pinta on jo keskimääräistä kevään ja alkukesän vedenkorkeushuippua ylempänä. Viime päivinä vedenpinnat ovat monin paikoin hiukan laskeneet, mutta huhtikuun aikana on taas odotettavissa nousua, kun alueen vähäiset lumet sulavat.

Päijänteen pinta on vajaat 80 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä ja tällä hetkellä hyvin hitaassa laskussa. Ennusteen mukaan muutokset Päijänteen vedenkorkeudessa ovat lähiviikkoina hyvin vähäisiä. Huhtikuun lopulla vedenpinta luultavasti nousee hiukan. Kalkkisen juoksutus ja Kymijoen virtaama ovat erittäin suuria. Ellei lähiviikkojen ja -kuukausien sää ole hyvin poikkeuksellinen, voidaan Kalkkisen juoksutusta vähitellen pienentää ja samalla myös Kymijoen virtaama pienenee.

Vesistöalueen pohjoisosassa monien järvien vedenpinnat ovat hyvin korkealla ja järvien lähtövirtaamat ovat suuria. Keitele on noin 50 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä, ja ylempänä kuin kertaakaan aiemmin vastaavana kalenterivuoden ajankohtana peräti vuodesta 1886 alkavalla havaintojaksolla. Lunta on Keiteleen valuma-alueella vuodenaikaan nähden hyvin vähän, mutta kuitenkin sen verran, että lumen sulamisvedet kääntänevät Keiteleen pinnan huhtikuun aikana nousuun. Ennusteen mukaan nousua kertyy toukokuun puoliväliin mennessä 10-20 cm. Keiteleen yläpuolisen Kivijärven pinta on ollut koko talven poikkeuksellisen korkealla, mutta nyt Kivijärvi on laskussa ja tilanne normalisoitumassa.

Pielavesi-Nilakka ja Konnevesi ovat 25-30 cm ajankohdan keskitason yläpuolella, mikä Pielavedellä on korkeampi taso kuin koskaan aiemmin huhtikuun alussa vuodesta 1934 alkavalla havaintojaksolla, ja myös Konnevesi on lähellä ajankohdan ennätystä. Pielaveden ennustetaan nousevan toukokuun puoliväliin mennessä 10-25 cm, Konnevedellä pinnankorkeuden nousu jäänee hyvin vähäiseksi.

Myös Mäntyharjun reitin järvet ovat korkealla: Puula on noin 50 cm, Vuohijärvi runsaat 30 ja Kyyvesi jopa 60 cm keskimääräistä korkeammalla. Kyyvedellä aiempi huhtikuun alun ennätyskorkeus vuodesta 1909 alkavalla havaintojaksolla ylittyy nyt peräti 10 senttimetrillä. Suuret muutokset pinnankorkeuksissa eivät ole lähiviikkoina todennäköisiä. Tavallisesti järvien vedenpinnat nousevat huhtikuussa voimakkaasti, mutta tänä vuonna vedenkorkeudet ovat kevääseen tultaessa valmiiksi erittäin korkealla.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (26.3.)

Kokemäenjoen vesistöalueella tulvatilanne on viimein helpottamassa. Marraskuusta alkaen sateita on tullut paikoin jopa lähes kaksi kertaa tavanomaista enemmän, mutta maaliskuun loppupuolella sateet ovat jääneet vähemmälle. Loimijoen sademäärä marraskuun alusta tähän päivään on ollut lähes 400 mm, kun keskimääräinen sademäärä samalla jaksolla on noin 200 mm. Sateet ovat tulleet pääosin vetenä, joten luonnontilaisten järvien pinnat ovat nousseet poikkeuksellisen korkealle. Ainakin lähipäivien sademäärä on vähäinen ja jokien virtaamat pienenevät.

Talven aikana Pirkanmaan suurimpien säännösteltyjen järvien säännöstelylupiin on haettu poikkeuslupia, jotta Kokemäenjoen vesitilanteeseen on voitu riittävästi vaikuttaa. Pakollisten kevätkuoppien tekeminen Näsi- ja Pyhäjärveen on voitu poikkeuslupien turvin ohittaa, kun vähäisen lumen määrän vuoksi sen sulamisen aiheuttamaan kevättulvaan ei ole tarvetta varautua. Myös Kyrösjärven säännöstelyyn on myönnetty poikkeuslupa, mutta tilanteen helpottaessa suuremmille juoksutuksille ei enää ole todennäköisesti tarvetta. Sastamalan Mouhi- ja Kiikoisjärvien säännöstelyyn on niin ikään poikkeusluvat, joiden turvin niiden vedenkorkeuksia ei tarvitse laskea niin alas, että olisi vaikeuksia saada järviä nousemaan kesäkorkeuksiin kevään kuluessa.

Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat viimein kääntyneet tai kääntymässä laskuun. Suurin osa niistä on maaliskuun aikana ollut koko havaintojaksonsa maaliskuun ennätyskorkeudella. Längelmäveden reitin järvet ovat 55-65 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla, mutta kääntymässä hitaaseen laskuun. Ennusteen mukaan ne pyvyvät kuitenkin vielä seuraavan kuukauden ajan melko lähellä nykyistä tasoa. Keurusselkä on laskenut helmikuun lopun huipustaan 20 cm, mutta on edelleen yli 75 ajankohdan keskimääräistä ylempänä. Tarjanne on laskenut 15 cm ja on nyt 70 cm keskimääräistä korkeammalla. Järvet pysyvät tavallista korkeammalla todennäköisesti ainakin toukokuuhun asti, mutta erot tasoittunevat kesään mennessä kevättulvien jäädessä vähäisen lumen määrän vuoksi pieniksi.

Karvianjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat pienentyneet ja järvien vedenkorkeudet laskeneet. Isojärven vedenkorkeus laskee tämän hetken ennusteen mukaan seuraavan kahden viikon aikana 20-30 cm sateiden jäädessä vähiin ja sään viiletessä ensi viikolla.

Pohjanmaa (30.3.)

Virtaamat Pohjanmaan joissa ovat ajankohdalle tyypilliset ja pysyvät lähellä nykytasoaan lähipäivät. Alueen eteläosa on lumeton eikä Keski-Pohjanmaallakaan ole kuin alle puolet tavanomaisesta lumimäärästä. Oulun eteläpuolisella alueella kevättulvasta on tulossa selvästi keskimääräistä pienempi. Iijoella toukokuun alkupuolelle ennustetusta tulvasta odotetaan selvästi keskimääräistä suurempaa.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan säännöstellyissä järvissä tehdään tavallista pienempi kevätalennus sillä lunta on niin vähän. Tätä varten on mm. Lapuanjoella haettu poikkeuslupia. Järvien pinnat ovat tavanomaista korkeammalla. Helmikuun lopulla Lappajärven pinta oli korkeammalla kuin kertaakan kesän 1982 jälkeen. Tästä pinta on laskenut noin 20 cm. Pinta on metrin ajankohdan keskimääräistä korkeammalla ja laskee hitaasti seuraavan viikon aikana. Kuortaneenjärven pinta on lähellä ajankohdan tyypillistä tasoa, Patanan tekoaltaassa tehdään noin 2 m viime vuotista pienempi kevätkuoppa, sillä lunta on niin vähän. Hautaperän tekojärven pinta Kalajoella on yleensä tähän aikaan vuodesta lähes 2 metriä alempana. Pohjois-Pohjanmaan säännösteltyjen järvien pinnat on saatu laskuun 1-2 kk tavanomaista myöhemmin.

Iijoen virtaama on ajankohtaan nähden poikkeuksellisen suuri. Alueen virtaamat ovat lievässä laskussa, mutta pysyvät edelleen keskimääräistä suurempina. Lauha talvi on saanut myös järvien pinnat poikkeuksellisen korkealle, ja Pudasjärvi, Jongunjärvi ja Jaurakkajärvi ovat edelleen ajankohdan ennätyskorkeuksissa. Kostonjärven ja Irnijärven juoksutukset ovat noin 27-40 m3/s. Lumen sulaminen alkaa nostaa vedenpintoja Iijoen alueella ennusteiden mukana huhtikuun puolivälin jälkeen. Alueella on paljon lunta, ja koska vedenpinnat ovat valmiiksi korkealla, kevään tulvasta odotetaan keskimääräistä suurempaa.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (1.4.)

Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat alkukevään keskitasoa korkeammalla sateisen syksyn ja lauhan talven vuoksi Oulujoen vesistöalueella. Valunnat alkavat kasvaa tässä kuussa lumen sulannan myötä ja ovat vesistön länsiosissa suurimmillaan suunnilleen huhtikuun puolivälin jälkeen, pohjoisosissa toukokuun puolivälin tienoilla. Lumen vesiarvo on vesistöalueella 180 mm, joka on 25 mm keskiarvoa suurempi. Kainuun pohjoisosissa lunta on harvinaisen paljon ajankohtaan nähden. Hyrynsalmen reitin kevättulvista ennustetaan runsaan lumitilanteen vuoksi keskimääräistä suurempia, Sotkamon reitillä tulva on ennusteen mukaan keskimääräinen tai hieman suurempi, mutta sulamisajan sää määrittää lopulta tulvahuippujen suuruuden. 

Oulujärven vedenkorkeus on ajankohdan keskitasoa korkeammalla, muut säännöstellyt järvet ovat tavanomaisissa alkukevään korkeuksissa. Järvien pinnat laskevat vielä joidenkin viikkojen ajan kunnes ne kääntyvät nousuun lumen sulannan myötä. Jokien virtaamat ovat suuria runsaiden juoksutusten vuoksi ja ennusteen mukaan esimerkiksi Oulujoen virtaama Merikosken kohdalla pysyy suurena, noin 500 m3/s tai yli, koko kevään ajan. 

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat monin paikoin ajankohdan keskitasojensa yläpuolella. Kainuun suuret järvet ovat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealla. Lentua ei ole ollut v.1911 alkaneen havaintojaksonsa aikana näin korkealla huhtikuun alussa. Järvien vedenkorkeudet pysyvät lähellä nykylukemiaan lähiviikot. 

Kuusamon seudulla Kitkajärven ja Muojärven vedenkorkeudet pysyvät lähellä nykylukemiaan sulamiskauden alkuun asti. Järvien vedenkorkeudet ovat noin 10-15 cm huhtikuun alun keskitasojaan korkeammalla. Lumen vesiarvo on alueella noin 260 mm, kun se tavallisesti tähän aikaan vuodesta on noin 170 mm. Lunta on paikoin jopa poikkeuksellisen paljon. Järvien pinnat nousevat ennusteen mukaan keväällä selvästi keskimääräistä tulvaa korkeammalle, Kitkajärvellä saatetaan hyvinkin nousta kevään 2015 tulvakorkeusennätyksen tasolle tai sen yli. Muojärven ja Kitkajärven ovat korkeummillaan toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa. Oulankajoen virtaaman ennustetaan kasvavan toukokuun alkupuoliskolla keskimääräistä kevättulvahuippua suuremmaksi. 

Lappi (26.3.)

Lapissa useimpien jokien virtaamat ovat talvikaudelle tyypilliseen tapaan pieniä. Sää jatkuu talvisena koko Lapissa ja jokien virtaamat pysyvät nykyisellään.

Lumen vesiarvo on Lapissa monilla alueilla jo suurempi kuin kertaakaan aiemmin maaliskuussa viimeksi kuluneella 60 vuoden jaksolla. Paatsjoen ja Kemijoen vesistöalueilla lumen vesiarvot ovat jo paikoin n. 300 mm. Nämä lumen määrät ovat jo yhtä suuria kuin tällä 60 vuoden ajanjaksolla koko talven suurimmat arvot ovat olleet. Talven jatkuessa vielä useamman viikon ajan on todennäköistä, että näillä alueilla tehdään talven lumiennätyksiä. Erityisesti Kemi-, Ounas- ja Ivalojoella on mahdollisuus erittäin suuriin tulviin olemassa, mutta kevättulvan suuruuteen vaikuttavat lumen vesiarvon lisäksi kuitenkin myös sulamiskauden sää. Jos lämpötila vaihtelee suuresti niin, että välillä on pakkasta ja välillä hyvin lämmintä, voi sulaminen jakautua moneen osaan ja tulvahuippu jäädä valtavallakin lumimäärällä pieneksi.

Tornionjoen vesistöalueella lumen vesiarvot ovat hieman pienempiä kuin Paatsjoen ja Kemijoen vesistöissä, mutta sielläkin ollaan lähellä maaliskuun ennätystä. Myös Tornionjoella tämän vuoden kevättulvat voivat olla suuria.

Inarijärven vedenpinta on noin 20 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana. Suuren lumimäärän sulamiseen varaudutaan laskemalla loppukevään vedenkorkeutta tavanomaista alemmaksi. Lokan ja Porttipahdan pinnat ovat hitaassa laskussa, joka jatkuu kevääseen asti.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 1.4.2020 klo 13.21