Hyppää sisältöön

Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Uudet vesitilannekartat löydät kehitteillä olevasta vesi.fi-palvelusta.
Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Lapissa ennätyslumet sulavat nopeasti, suurtulvat toteutumassa (Tulvakeskus 28.5.)

Lapissa jokien virtaamat ovat nopeassa kasvussa lämpöaallon aiheuttaman voimakkaan lumen sulannan vaikutuksesta. Vedenpinnat nousevat paikoin parin päivän sisään vahinkorajoille. Tulvahuiput ajoittuvat enimmäkseen kesäkuun alkupäiville ja lähes koko Lapin alueella tulvista näyttäisi tulevan poikkeuksellisen isot. Aiempien ennätysten rikkoontuminen on paikoin mahdollista. Suurten lumimäärien aiheuttama riski suurtulvalle on toteutumassa. Sään viileneminen torstaina hidastaa sulamista hieman, mutta vastaavasti ennustetut vesisateet vauhdittavat nousua. Mikäli viileneminen onkin ennustettua vähäisempää ja sateet suurempia, ovat virtaamahuiput terävämpiä ja todennäköisesti vieläkin suurempia kuin nyt ennustetaan.

Ounasjoen vedenkorkeus nousee Kittilässä vahinkorajalle suurella todennäköisyydellä viikon loppupuolella. Tulva on huipussaan kesäkuun alkupäivinä ja vuoden 2005 ennätystulvan ylittyminen on edelleen mahdollista. Rovaniemellä tulvahuippu ajoittunee pari päivää Kittilää myöhemmin. Tulvavahinkorajan ylittyminen on hyvin todennäköistä. On myös mahdollista, että Kemijoen virtaama nousee suuremmaksi kuin havaintohistorian tähän saakka suurimmissa vuosien 1973 ja 1993 tulvissa. Unarin vedenkorkeus ylittää vahinkorajan tänään ja on huipussaan viikonloppuna. Sodankylän Kieringissä tie sekä Sallassa Varvikontie ovat suljettu liikenteeltä tulvaveden vuoksi.

Tornionjoella tulvahuipun arvioidaan olevan todennäköisimmin kesäkuun 6. päivän jälkeen ja virtaamien ennustetaan kasvavan lähelle vuonna 1968 mitattua ennätystä. Näillä näkymin joen vedenpinta Torniossa jää korotettujen tulvapenkereiden alapuolelle, mutta Pellossa vahinkoraja ylittyy noin 60 % todennäköisyydellä. Ivalojoen virtaama ja vedenkorkeus ovat ennusteen mukaan huipussaan 3.-4.6. ja maksimivirtaama jää vuoden 2005 suurtulvaa pienemmäksi. Ivalossa korotetut tulvapenkereet estänevät merkittävien tulvavahinkojen syntymisen.

Pohjois-Pohjanmaalla Iijoen Jongunjärvellä Länsirannantie on jo suljettu tulvan vuoksi liikenteeltä. Myös Jaalangantie on poikki tulvaveden takia Jongunjärven lähellä. Tulvahuippua ennustetaan viikonlopuksi ja myös muita teitä saatetaan joutua sulkemaan. Pudasjärvellä tulvavaarassa on lähipäivinä vapaa-ajan asuntoja. Kuusamon seudulla kesäkuun alkupuolen tulvahuipusta ennustetaan paikoin mittaushistorian suurinta. Kuusamossa Kivirannantie on poikki liikenteeltä Kivijärven ja valtakunnan rajan välissä ja Oulankajoella tulvavesi katkaisee Karhunkierroksen.

Etelä- ja Lounais-Suomi (22.5.)

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat kasvoivat hieman edellisviikon sateiden vaikutuksesta, mutta ovat jo pienentyneet lähelle aikaisempaa toukokuun tasoa.  Seuraavien päivien ennustetut sademäärät ovat pieninä, joten virtaamat eivät juuri muutu nykyisestä.

Järvien vedenkorkeudet eivät ole juuri muuttuneet viime viikosta, ja ne ovat monin paikoin ajankohdan tavanomaisen tason tuntumassa. Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on hieman laskenut viime viikosta. Tällä hetkellä vedenkorkeus on vajaa 15 cm säännöstelyn ylärajan alapuolella ja lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Juoksutusta kasvatettiin viime viikolla ja samalla Eurajoen pinta Euran keskustassa hieman nousi. Painion pinta on noussut viikon takaisesta tasosta. Se on nyt 10 cm ajankohdan tavanomaisen tason alapuolella ja nousee ennusteen mukaan toukokuun loppuun mennessä 10 cm.

Lohjanjärven ja Hiidenveden vedenkorkeudet ovat pysyneet lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasojaan ja niiden pinnat eivät ole juuri muuttuneet viime viikosta.  Lohjanjärven ja Hiidenveden vedenkorkeudet eivät juuri muutu toukokuun lopun aikana. Tuusulanjärvi on noin 10 cm ajankohdan tavanomaista alempana ja pitää nykytasonsa kuun loppuun. Luonnontilainen Artjärven Pyhäjärvi on laskenut alemmaksi kuin koskaan aikaisemmin toukokuun alun ja puolivälin havaintohistoriassa ja se on edelleen noin 30 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Tavallisesti järvi on korkeimmillaan toukokuun alussa, nyt sen ennustetaan jatkavan laskuaan aina syksyyn asti. Mikäli kesän sademäärä on tavanomainen, vedenkorkeus on loppukesään mennessä keskimääräisellä tasolla.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (27.5.)

Lumet ovat sulaneet jo Vuoksen vesistön pohjoisosistakin. Lieksanjoen vedenkorkeus on noussut keskimääräisen tulvahuipun tasolle. Muiden jokien vedenpinnat ovat kääntyneet jo laskuun. Myös suurten järvien vedenkorkeuksien nousu on tasaantunut. Vähäsateisen kevään johdosta tulvahuiput jäivät ennustettua pienemmiksi.  Vesistön eteläosissa pienempien järvien, kuten Kuolimon ja Savonlinnan Suurjärven vedenkorkeudet ovat laskeneet vähälumisen talven johdosta ajankohtaan nähden tavallista alemmaksi.

Pielisen vedenkorkeuden nousu on jäänyt vähäsateisen kevään johdosta ennustettua vähäisemmäksi. Talven poikkeuksellisen korkean vedenpinnan ja tavallista suuremman lumen vesiarvon johdosta Kaltimolla aloitettiin poikkeusjuoksutukset huhtikuun alussa. Nyt vedenkorkeutta aletaan palauttamaan takaisin luonnontilaista vastaavaksi. Vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskitasoa ja sen ennustetaan nousevan hieman keskitasoa korkeammalle palautusjakson aikana.

Kallaveden pinta on poikkeuksellisen talven jälkeen lähellä ajankohdan keskitasoa ja noussut hieman tavallista pienempään kevättulvahuippuun. Vedenkorkeuden ennustetaan kääntyvän kesälle tyypilliseen laskuun.

Saimaan vedenkorkeus on lauhan ja sateisen talven johdosta noin 45 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Ennusteen mukaan vedenkorkeus pysyy lähiviikkojen ajan lähellä nykyistä tasoa. Ilman suuria sateita vedenkorkeus kääntyy heinäkuussa laskuun ja lähestyy ajankohdan keskivedenkorkeutta.

Kaakkois-Suomen pienissä vesistöissä jokien virtaamat ovat pienentyneet lauhan talven aikaisista virtaamahuipuista. Simpelejärven vedenkorkeus on laskenut lähelle ajankohdan keskitasoa ja Jänisjoen kevättulva on jäänyt tavallista pienemmäksi. Kiteenjoen virtaama on vähälumisen talven johdosta ajankohtaan nähden pieni.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (18.5.)

Kymijoen vesistöalueella useimpien suurten järvien vedenpinnat olivat koko leudon ja sateisen talven ajan erittäin korkealla, mutta tilanne on normalisoitumassa. Viimeisimmän kahden kuukauden jakson sadesumma on ollut vuodenaikaan nähden keskimääräinen ja vedenpintojen nousu jää tänä keväänä lähes lumettoman talven jälkeen useimmissa järvissä hyvin vähäiseksi. Kun tavallisesti vedenkorkeudet nousevat toukokuussa voimakkaasti, niin nyt pinnat laskevat tai pysyvät suunnilleen nykyisillä tasoillaan, lähestyen ajankohdan mediaanitasoja ja monin paikoin alittaen ne lähiviikkoina. Osa vesistön latva-alueiden järvistä on jo nyt ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella.

Päijänteen pinta on vielä runsaat 30 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä. Ennusteen mukaan Päijänteen vedenkorkeuden muutokset ovat touko-kesäkuussa hyvin vähäisiä ja ero ajankohdan keskitasoon pienenee. Kalkkisen juoksutusta on viime viikkoina vähitellen pienennetty mutta se on edelleen hieman keskimääräistä suurempi, samoin Kymijoen virtaama. Ennusteen mukaan Kymijoen virtaama edelleen pienenee lähiviikkoina ja on kesäkuussa ajankohdalle tyypillisissä lukemissa, elleivät tavallista runsaammat sateet muuuta tilannetta.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Konneveden ja Pielavesi-Nilakan vedenpinnat ovat nyt ajankohdan mediaanitason tuntumassa. Keitele on vielä toistaiseksi 10 cm keskimääräistä ylempänä. Ennusteen mukaan pinnat pysyvät lähiviikot suunnilleen nykyisillä tasoillaan tai laskevat hieman. 

Puulan ja muiden Mäntyharjun reitin suurten järvien pinnat ovat laskussa. Puulan pinta on vielä noin 20 cm korkeammalla kuin keskimäärin toukokuun loppupuolella, Vuohijärvi ja Kyyvesi ovat ajankohtaan nähden keskimääräisillä tasoilla.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (26.5.)

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien vedenpinnat ovat ajankohdan tavanomaisella tasolla tai vähän sitä alempana. Seuraavan viikon aikana virtaamat pienenevät ennusteiden mukaan, vaikka vähäisiä sateita onkin luvassa.

Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat jatkaneet laskuaan helmi-maaliskuun huipun jälkeen. Ne ovat tällä hetkellä pääosin vähän ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Längelmäveden reitin järvet ovat keskimääräisen toukokuun lopun tason tuntumassa, jolla ne pysyvät todennäköisesti kesän aikana jatkaessaan laskuaan normaaliin tahtiin. Tarjanne on laskenut helmikuun lopun huipustaan 60 cm ja on tällä hetkellä puolisen metriä ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Keurusselkä on noin 20 cm ajankohdan keskimääräistä alempana ja jatkaa niin ikään laskuaan.

Suurimpien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdalle tyypillisiä tasojaan. Vanajavesi, Näsijärvi, Pyhäjärvi ja Kyrösjärvi ovat kaikki lähellä tavanomaista tasoa ja myös niiden juoksutukset ovat keskimääräisiä.

Karvianjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat hieman ajankohdan tyypillistä pienempiä. Järvien vedenkorkeudet ovat lähellä tavanomaisia toukokuun lopun arvoja. Isojärvi pysynee alkukesän ajan lähellä tavallista tasoa.

Pohjanmaa (26.5.)

Iijoella lumien sulaminen nostaa vedenpintoja ja virtaamia kohti kesäkuun vaihteeseen osuvaan tulvahuippua. Toukokuun puolivälissä kylmä sää hidasti virtaamien nousua ja käänsi ne paikoin hetkellisesti laskuun, minkä vuoksi mm. Livojoella ja Siuruanjoella tulvista tuli kaksihuippuisia. Iijoen alajuoksulla Raasakassa virtaama nousee vielä kesäkuuhun asti. Myös järvien pinnat saavuttavat tulvahuippunsa kesäkuun vaihteessa. Pudasjärvellä vesi on nousemassa tasolle, jossa mökkejä saattaa kastua. Jongunjärvellä teitä on jo jouduttu sulkemaan nouseen veden vuoksi. Kostonjärven ja Irnijärven juoksutuksia pidetään noun kahdessa kuutiossa kesäkuun alkuun asti.

Keski- ja Etelä-Pohjanmaan akueella jokien vedenpinnat ovat laskussa. Alueen säännöstellyt järvet ovat nousemassa kesäkorkeuksiinsa. Pyhäjärvi on noin 15 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla ja pysyy tavanomaista korkeammalla touko-kesäkuun. Pääosin järvet ovat lähellä ajankohdalle tyypillisiä tasojaan tai heiman niiden alapuolella.

 

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (25.5.)

Tulvahuiput ovat käsillä tai paikoin jo ohi Oulujoen vesistössä. Luonnontilaisten järvien vedenpinnat nousevat vielä jonkin verran vesistön pohjoisosissa, mutta etelämpänä vedenkorkeudet ovat kääntyneet tai kääntymässä laskuun. Lähiviikoista ennustetaan vähäsateisia ja lumetkin ovat jo suurimmaksi osaksi sulaneet, joten valunnat pienenevät.   

Säännösteltyjen järvien pinnat ovat ajankohtaan nähden tavanomaista alempana tulvavarautumisen vuoksi, mutta niiden vedenkorkeudet ovat nousussa, jota jatkuu kesäkuun alkupuoliskolle asti. Kiantajärven ja Vuokkijärven tulovirtaamat kasvavat vielä hieman tällä viikolla, mutta muualla huiput on jo ohitettu. Oulujärven virkistyskauden tavoitetaso saavutetaan tämän hetkisen ennusteen perusteella kesäkuun alkupuolella. Säännösteltyjen järvien juoksutukset ovat pienentyneet ja myös jokien virtaamat ovat pienentymässä. 

Kuusamon seudulla Kitkajärven ja Muojärven vedenkorkeudet nousevat tällä viikolla nopeasti lämpimän sään vuoksi. Järvien pinnat nousevat ennusteen mukaan selvästi keskimääräistä tulvaa korkeammalle ja ovat huipussaan kesäkuun alkupuoliskolla. Oulankajoen virtaama on kasvanut suureksi ja saavuttaa huippunsa lähipäivinä. Korkealle noussut vesi voi paikoin katkoa Karhunkierroksen vaellusreittiä vielä kesäkuun alussakin. 

Lappi (26.5.)

Lapissa jokien virtaamat ovat lähteneet kasvuun lämpimän sään sulattaessa lumia nopeasti. Tulvahuippujen ennustetaan todennäköisimmin ajoittuvan ensi viikolle tai mahdollisesti jo tulevaan viikonvaihteeseen.

Monilla alueilla lumen vesiarvo on ollut tänä talvena jopa ennätyksellisen suuri, kun verrataan viimeksi kuluneeseen noin 60 vuoden jaksoon. Vesiarvot olivat laajoilla alueilla suurimmillaan 300-350 mm. Tämä luo edellytykset harvinaisen suurille, jopa ennätyksellisille kevättulville. Lähipäivien lämpötilat ja mahdolliset vesisateet vaikuttavat ratkaisevasti tulvahuippujen suuruteen. Tämänhetkisten sääennusteiden mukaan ilma viilenee nyt muutamaksi päiväksi, jolloin lumen sulaminen hidastuu ja tulvavirtaamat jakautuvat pitemmälle aikavälille, mikä madaltaa tulvahuippuja. Ennustettua lämpimämpi sää voi saada jokien virtaama- ja vedenkorkeushuiput kasvamaan tämänhetkisiä ennusteita suuremmiksi.

Ennusteiden mukaan on 20-50% todennäköisyys sille, että Ounasjoki nousee Kittilässä viikonvaihteessa tai kesäkuun ensimmäisellä viikolla vuonna 2005 havaittuun ennätyskorkeuteen tai korkeammalle. Kittilässä syntynee tänä keväänä ainakin jonkinasteisia tulvavahinkoja, vaikka ennätys ei aivan rikkoutuisikaan. Rovaniemellä Ounasjoen ja Kemijoen yhtymäkohdassa on varsin todennäköistä, että vedenpinta nousee vähintään vahinkorajalle. Vuosien 1973 ja 1993 virtaamaennätyksen rikkoutumiseekin on lähes 50% todennäköisyys. Ivalossa merkittävien vahinkojen todennäköisyys on korotettujen tulvapenkereiden ansiosta pieni, vaikka myös Ivalojoen virtaama saattaa nousta vuoden 2005 ennätykseen tai sen ylikin.

Tornionjoella tulvahuiput ajoittuvat ennusteen mukaan vasta ensi viikon lopulle tai kesäkuun toiselle viikolle. Tulvapenkereet suojaavat Pelloa ja Torniota ja ennusteiden mukaan on hyvin epätodennäköistä, että joen vedenpinta nousee penkereiden yläpuolelle. Vähäisemmät tulvavahingot ovat kuitenkin mahdollisia pengerretyn alueen ulkopuolella, etenkin Pellossa.

Myös Tenojoella kevätvirtaamien ennustetaan olevan selvästi keskimääräistä suurempia. Tenojoen varressa ei kuitenkaan tiettävästi ole merkittävien tulvavahinkojen vaaraa.

Simojoellakin lunta oli selvästi tavanomaista enemmän, mutta lumen sulaminen tapahtui hitaasti, jolloin virtaamat jakautuivat pitkälle aikavälille ja kevään tulvahuippu jäi keskimääräistä piemmäksi. Simojen virtaama on juuri ohittanut huippunsa ja kääntynyt laskuun.

Inarijärven vedenpinta on lähes 50 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana ja vähitellen lähdössä nousuun. Suuren lumimäärän sulamiseen on varauduttu laskemalla vedenkorkeus tavanomaista alemmaksi. Kemijärven pinta on jo nopeassa nousussa ja noussee parin viikon kuluessa säännöstelyn ylärajan tuntumaan tai jopa hieman sen yläpuolelle. Kemijärven säännöstelyllä pyritään helpottamaan Rovaniemen tulvatilannetta. Lokan ja Porttipahdan vedenkorkeudet ovat lähellä kevään alinta tasoa ja myöskin lähdössä nousuun.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 28.5.2020 klo 12.11