Hyppää sisältöön

Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Uudet vesitilannekartat löydät  vesi.fi:n karttapalvelusta. Sivustoa tuottavat SYKE, Ilmatieteen laitos ja Tulvakeskus yhteispalveluna yhteistyössä vesialan asiantuntijaorganisaatioiden kanssa.
Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Lämmin sää nostaa jokien vedenkorkeuksia Lounais-Suomessa (Tulvakeskus 25.2.)

Lämpenevä sää nostaa etelä- ja lounaisrannikon pienten jokien vedenkorkeuksia lähipäivinä. Esimerkiksi Sirppujoen vedenpinta on kääntynyt nousuun ja voi nousta viikonloppuna pienen kevättulvan tasolle. Pernoonjoella vesi voi nousta alavimmille pelloille.

Leuto sää helpottaa hyydetilanne Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kymijoen alajuoksulla.  Iijoella Väätäjänsuvannon kohdalla vesi on vielä korkealla, mutta hitaassa laskussa. Kymijoen alajuoksulla vedenpinta kääntyi laskuun viikonlopun aikana, mutta on vielä vuodenaikaan nähden korkealla.

Etelä- ja Lounais-Suomi (19.2.)

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien vedenkorkeudet ovat pysyneet talvisen pieninä pakkasten vielä jatkuessa. Ennustettu lauhtuminen mahdollisesti ainakin Lounais-Suomessa suojan puolelle saattaa nostaa paikoin vedenpintoja, etenkin jos sateista osa tulee vetenä. Viikonlopun lauhtuminen jäänee lyhyeksi, mutta ensi viikon lopulla pitempi lauha jakso on mahdollinen.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on laskenut hieman. Helmikuun lopulla se pysyy melko lähellä nykyistä. Painion vedenkorkeus on jatkanut laskua, mutta saattaa kääntyä nousuun kuun lopussa, mikäli lauhtuminen toteutuu.

Hiidenveden ja Lohjanjärven vedenkorkeudet ovat jatkaneet laskuaan, mutta ovat 10-15 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä. Lasku jatkunee helmikuun lopussa, Hiidenvesi laskee ennusteen mukaan 0-5 cm ja Lohjanjärvi 10-15 cm. Tuusulanjärven vedenkorkeuden lasku on hidastunut. Ensi viikolla vedenpinta pysynee lähellä nykyistä. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven pinta on noin 10 cm ajankohdan mediaania alempana ja laskee kuun lopussa ennusteen mukaan noin 5 cm.

Vuoksen vesistö ja Kaakkois-Suomi (18.2.)

Vuoksen vesistöalueella suurten järvien vedenkorkeudet ovat ajankohtaan nähden tavallista korkeammalla. Järvien vedenkorkeudet ovat talvisen sään johdosta laskussa. Lumen vesiarvo on nyt koko vesistöalueella lähellä ajankohdan keskimääräistä arvoa. Suurimmat vesiarvot löytyvät Koitereen valuma-alueelta, noin 140 mm, mikä on 20 mm tavallista enemmän.

Saimaan vedenpinta on noin 40 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Ennusteen mukaan vedenkorkeus pysyy parin seuraavan viikon ajan lähellä nykyistä tasoa. Vedenkorkeuden ennustetaan laskevan 0-10 cm maaliskuun loppuun mennessä, jonka jälkeen se kääntyy lumen sulannan myötä nousuun. Saimaan vedenkorkeus pysyy kesään asti huomattavasti tavallista korkeammalla.

Pielisen vedenkorkeus on 50 cm ajankohdan keskitasoa ylempänä. Vedenkorkeus on ajankohdalle tyypilliseen tapaan laskussa, jonka ennustetaan jatkuvan maaliskuun loppuun asti.

Kallaveden pinta on 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Vedenkorkeuden ennustetaan laskevan 0-15 cm maaliskuun loppuun mennessä.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (19.2.)

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenpinnat ovat ylempänä kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Lähes kaikkien järvien pinnat ovat vuodenajalle tyypilliseen tapaan laskussa. Lumen määrä vesistöalueella vastaa helmikuun loppupuolen pitkän aikavälin lumen vesiarvon mediaania.

Päijänteen vedenkorkeus on noin 30 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella. Vedenpinnan nousu pysähtyi helmikuun alussa. Ennusteen mukaan pinta lähtee vähitellen laskuun, mutta pinnankorkeuden muutokset ovat tässä kuussa erittäin pieniä. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen virtaama ovat hieman pienempiä kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta ja luultavasti kasvavat hiukan lähiviikkoina.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele ja Pielavesi-Nilakka ovat noin 20 cm ja Konnevesi runsaat 10 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä. Vedenkorkeuksien ennustetaan laskevan maaliskuun lopulle tai huhtikuun alkupuolelle saakka, pysyen kuitenkin vuodenaikaan nähden korkealla.

Mäntyharjun reitillä Puulan pinta on ajankohdan mediaanitasolla, kun taas Kyyvesi on noin 20 cm ja Vuohijärvi vajaat 10 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Puulan vedenpinta on hitaassa laskussa, normaalin kevättalven säännöstelykäytännön mukaisesti. Vedenkorkeuden muutokset alueen järvissä ovat kuitenkin ennen lumen sulamiskautta vähäisiä.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (25.2.)

Kokemäenjoen vesistöalueen jokien virtaamat kasvavat lähipäivinä lauhan sään sulattaessa lumia. Tämänhetkisen ennusteen mukaan jokien vedenkorkeudet eivät kuitenkaan nouse tulvalukemiin saakka.

Vesistöalueen luonnontilaisten järvien, esimerkiksi Längelmäveden reitin järvien vedenkorkeudet ovat pääosin lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasoja, ja pysyvät lähiviikkoina nykytasojensa tuntumassa. Tarjanteen ja Keurusselän vedenkorkeudet ovat kuitenkin 10-20 cm keskimääräistä tasoa ylempänä. Suurimpien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat pääosin hieman helmikuun loppupuolen keskimääräisiä tasoja korkeammalla.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat myös lähdössä kasvuun, joka jää ennusteen mukaan kuitenkin maltilliseksi. Järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisillä tasoilla tai hieman keskimääräistä korkeammalla, ja voivat nousta hieman seuraavan viikon aikana.

Pohjanmaa (24.2.)

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueella jokien virtaamat ovat lähellä ajankohdalle tyypillisiä arvoja. Myös alueen järvet ovat lähellä keskimääräisiä tasojaan, tosin Lappajärven ja Pyhäjärven pinnat ovat tällä hetkellä 20 cm keskimääräistä korkeammalla, ja ne pysyvät ennusteiden mukaan korkealla pitkälle kevääseen. Suuria muutoksia tilanteeseen ei ole odotettavissa. Sää lauhtuu hieman loppuviikoksi, mutta viilenee uudelleen viikonloppuna.

Iijoen Kostonjoella ja Väätäjänsuvannossa vedenpinnat ovat edelleen korkealla viime viikkojen pakkasjakson aiheuttaman hyyteen vuoksi. Väätäjänsuvanossa vedenpinta nousi tyypillisen kevättulvan tasolle. Sää on lauhtunut, mutta alueen vedenpinnat ovat edelleen korkealla ja laskevat hitaasti. Muualla Iijoella vedenpinnat ja virtaamat ovat laskeneet lähelle ajankohdan tyypillisiä lukemia, ja tulevat ennusteiden mukaan pysymään samalla tasolla. Pudasjärvi on 25 cm tyypillistä korkeammalla, mutta hitaassa laskussa. Irnijärven juoksutus on noin 22 m3/s, Kostonjärven noin 35 m3/s..

 

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (19.2.)

Viime syksyn runsaat sateet näkyvät edelleen järvien korkeina vedenpintoina Oulujoen vesistössä. Myös joulu-tammikuussa hyydetulvariskin vuoksi tehdyt jäädytysajot nostivat Oulujärven ja myös muiden säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia. Nyt Oulujoen virtaama on ajankohdalle tavanomaisissa lukemissa. Merikosken voimalaitoksen tilapäisen häiriön vuoksi vettä ohijuoksututaan voimakkaasti patoluukuista, jonka vuosi jääkansi voimalaitoksen ala- ja yläpuolella voi olla heikentynyt ja jäällä kulkua on syytä välttää.

Oulujärven ja Hyrynsalmen reitin säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat laskussa, mutta pysyvät keskimääräisiä talvikorkeuksia korkeammalla kevääseen asti. Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat ajankohtaan nähden korkealla, mutta talviseen tapaan laskussa. Kainuun Lammasjärven pinta on noin 20 cm ja Lentuan noin 15 cm helmikuun lopun keskitasoa korkeammalla. Luonnontilaiset järvet pysyvät tavanomaista korkeammalla koko talven ajan.

Keskimääräinen lumen vesiarvo Oulujoen vesistöalueella on noin 110 mm, joka on noin 20 mm vähemmän kuin helmikuun puolivälissä keskimäärin.

Kuusamon seudulla Kitkajärven ja Muojärven pinnat ovat noin 5-10 cm ajankohdan mediaanitasojensa yläpuolella. Järvien vedenkorkeudet ovat hitaassa laskussa, mutta pysyvät tavanomaista korkeammalla kevääseen asti. Oulankajoen virtaama on lähellä keskimääräisiä talvilukemia. Lumen vesiarvo alueella (noin 100120 mm) on hieman ajankohdan keskimääräistä arvoa (noin 130-140 mm) pienempi. 

Lappi (23.2.)

Lapissa jokien virtaamat ovat pysyneet pieninä. Jäät nostivat tammikuussa paikoin jokien vedenpintoja, mutta jokien pinnat ovat hiljalleen palanneet helmikuun aikana lähelle tyypillisiä talvikorkeuksia. Yleinen vesitilanne on Lapissa vuodenaikaan nähden lähellä normaalia. Sään ennustetaan jatkuvan viileänä, joten jokien virtaamat pysyvät pieninä.

Tengeliönjoen järvien vedenkorkeudet ovat laskeneet hitaasti marraskuusta lähtien ja ne ovat nyt lähellä ajankohdan mediaanitasoja. Myös Näätämöjoen vesistöalueen Iijärvi on jatkanut laskuaan, ja se on helmikuun loppupuolen tyypillisen tason tuntumassa. Inarijärven pinta on lähellä tyypillistä alkuvuoden tasoa. Kemijärven pinta on laskussa, ja se on enää 10 cm helmikuun mediaanitason yläpuolella. Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat ovat hieman tyypillisiä alkuvuoden korkeuksiaan ylempänä.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 25.2.2021 klo 13.01