Hyppää sisältöön

Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Uudet vesitilannekartat löydät kehitteillä olevasta vesi.fi-palvelusta.
Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Järvien pinnat korkealla (Tulvakeskus 4.12.)

Järvien pinnat ovat korkealla etenkin Itä-Suomen järvialueella. Oulujärvi on noussut sateiden myötä säännöstelyn ylärajan tuntumaan ja myös Oulujoen vesistön yläosilla järvet ovat ajankohtaan nähden korkealla. Kallavesi ja Pielinen ovat ajankohtaan nähden harvinaisen korkealla, noin puoli metriä tavallista korkeammalla. Saimaan vedenkorkeuden ennustetaan nousevan 15-30 cm tammikuun puoliväliin mennessä.

Lähipäivien sateet lisäävät valuntaa ja nostavat jokien vedenkorkeuksia länsirannikolla. Vedenkorkeuksien ei kuitenkaan ennusteta nousevan tulvalukemiin. Rovaniemellä jääpato nostaa vedenpintaa uudelleen ja vedenkorkeus Lainaanrannassa on lähellä viime viikonlopun lukemia.

 

Etelä- ja Lounais-Suomi (1.12.)

Etelä-Suomen jokien vedenpinnat ovat laskeneet marraskuun lopussa, mutta joulukuun alun vesisateet ja paikoin maanantaina sataneen lumen sulaminen saavat vedenkorkeudet ennusteiden mukaan hienoiseen nousuun. Kiskon- ja Karjaanjoen vesistöalueilla vesi on noussut paikoin pelloille, mutta vedenpinnat ovat laskeneet. Kiskonjoen alueella ja etenkin Perniönjoella vedenkorkeus voi vielä nousta vähän alkuviikolla. Marraskuun sademäärä oli usealla vesistöalueella lähes 100 mm ja paikoin enemmänkin, kun keskimääräinen marraskuun sademäärä on 60-70 mm. Seuraavan viikon aikana sateet jäänevät tiistain jälkeen vähäisiksi.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus ei ole juuri muuttunut viime viikosta, ja se on edelleen ajankohdan mediaanitason tuntumassa. Juoksutus oli marraskuun puolivälin jälkeen sateiden takia suuri, mutta nyt juoksusta on pienennetty ajankohdan tavanomaiseksi. Ennusteen mukaan Pyhäjärvi nousee joulukuun puoliväliin mennessä noin 5 cm. Painion vedenpinta on laskenut viikontakaisesta huipustaan noin 20 cm. Lasku on hidastunut, mutta jatkunee taas loppuviikolla ja joulukuun puoliväliin mennessä laskua kertyy ennusteen mukaan 20-30 cm. Kiskonjoella Kirkkojärven ympäristössä vesi on noussut alavimmille pelloille. Vedenpinta on laskenut tulvatason alapuolelle, mutta voi nousta vielä hieman alkuviikon sateista.

Lohjanjärven ja Hiidenveden vedenpinnat nousivat marraskuun loppupuolen aikana ja ovat 15-20 cm keskimääräistä joulukuun alun tasoa korkeammalle. Pintojen nousu on pysähtynyt, mutta ne saattava nousta vielä joulukuun alussa hieman. Tuusulanjärven pinta on laskenut viikon ajan ja on ajankohdan mediaanitasolla. Tuusulanjärven pinnakorkeus ei muutu ennusteen mukaan parin seuraavan viikon aikana merkittävästi. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven pinta on noussut 30 cm keskimääräistä joulukuun alun tasoa korkeammalle. Se on ennusteen mukaan kääntymässä laskuun, jota kertyy joulukuun puoliväliin mennessä 5-10 cm.

Vuoksen vesistö ja Kaakkois-Suomi (1.12.)

Vuoksen vesistöalueen pohjoisosissa luonnontilaisten järvien ja jokien vedenkorkeudet ovat sateisen syksyn johdosta ajankohtaan nähden tavallista korkeammalla. Useimpien järvien vedenkorkeudet ovat kääntyneet jo laskuun, mutta Pielisen ja Kallaveden vedenkorkeudet ovat ajankohtaan nähden harvinaisen korkealla. Joulukuun alussa Kallaveden vedenkorkeus on ollut yhtä korkealla viimeksi vuonna 2008 ja Pielisen vuonna 2012.

Kallaveden pinta on noussut 45 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa ylemmäksi. Lisäjuoksutukset Konnuksen tulvakanavasta ja Naapuskosken padolta on aloitettu jo marraskuun alkupuolella. Ennusteen mukaan vedenkorkeus kääntyy vähäsateisemman jakson myötä hiljalleen laskuun.

Pielisen vedenkorkeus on yli 60 cm ajankohdan keskitasoa ylempänä. Vedenkorkeuden nousun ennustetaan tasaantuvan ja pysyvän lähellä nykyistä tasoa parin seuraavan viikon ajan. Ilman suuria sateita vedenkorkeus kääntyy joulukuun puolivälissä laskuun.

Saimaan vedenpinta on nousussa. Vedenkorkeus on nyt noin 20 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Ennusteen mukaan nousua kertyy vielä 15-30 cm tammikuun puoliväliin mennessä, jolloin vedenkorkeus lähestyy jo normaalivyöhykkeen ylärajaa. Saimaan vedenkorkeus pysyy ennusteen mukaan aina kevääseen asti hyvin korkealla.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (4.12.)

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenpinnat ovat nousseet syksyn ja alkutalven aikana. Nousu on monin paikoin pysähtynyt ja vaihtumassa hitaaksi laskuksi, mutta vesistöalueen suurimpien järvien vedenpinnat pääsääntöisesti nousevat vielä.

Päijänteen noin 10 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella oleva pinta on hitaassa nousussa. Ennusteen mukaan pinta nousee vuodenvaihteeseen mennessä 5-10 cm, ja nousu jatkunee tammikuussakin. Päijänteen juoksutusta on viime viikkoina vähitellen kasvatettu, mikä hillitsee vedenkorkeuden nousua. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen pääuoman virtaama ovat nyt hieman suurempi kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta.

Vesistöalueen pohjoisosan suuret järvet Keitele, Pielavesi-Nilakka ja Konnevesi ovat myöskin nousussa. Keitele on nyt ajankohdan mediaanitasolla ja noussee tammikuun alkuun mennessä 10-15 cm. Konnevesi on runsaat 10 cm ja Pielavesi noin 25 cm keskimääräistä ylempänä, ja järvien vedenpintojen ennustetaan nousevan tässä kuussa vielä hiukan.

Puulan ja useimpien muiden Mäntyharjun reitin järvien pinnankorkeudet ovat vuodenaikaan nähden varsin tavanomaisia eikä suuria muutoksia ole odotettavissa.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (3.12.)

Kokemäenjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat olleet tällä viikolla pääosin laskussa, mutta voivat kasvaa hieman lähipäivinä sateiden vuoksi. Virtaamien kasvu jää ennusteiden mukaan kuitenkin vähäiseksi.

Vesistöalueen luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat edelleen selvästi ajankohdan keskimääräistä alempana, vaikka ovatkin olleet lokakuun puolivälistä lähtien pääosin nousussa. Tarjanteen vedenkorkeus on noussut lokakuun puolivälin jälkeen noin 40 cm, ja on tällä hetkellä noin 20 cm ajankohdan keskimääräistä alempana. Ennusteen mukaan se jatkaa nousuaan joulukuun loppuun mennessä 10-20 cm verran. Keurusselkä on noin 10 cm keskimääräistä joulukuun alun tasoa alempana, ja nousee ennusteen mukaan loppuvuoden aikana 5-15 cm. Längelmäveden reitin järvien vedenkorkeudet ovat 5-15 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana, ja jatkavat lähiviikkoina nousuaan.

Suurimpien säännösteltyjen järvien Näsijärven, Pyhäjärven ja Vanajaveden vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan tavanomaisia arvoja, ja juoksutukset paikoin hieman tavanomaista suurempia. Kyrösjärven pinta on hieman keskimääräistä korkeammalla.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat laskemassa kohti tavanomaisia lukemia, eikä lähipäiville ennusteta suuria muutoksia. Järvien vedenkorkeudet ovat myös laskussa, joka pääosin jatkuu lähiviikkojen ajan.

Pohjanmaa (1.12.)

Pohjanmaan jokien pinnat ovat pääsääntöisesti laskeneet ajankohdan keskimääräisiin lukemiin marraskuun loppupuolen sateiden jäljiltä. Sää jatkuu ennusteiden mukaan vähäsateisena, joten vedenpinnat jatkavat hidasta laskua ainakin seuraavan viikon.

Alueen järvet ovat pääosin lähellä tavanomaista tasoa ja nekin pienessä laskussa. Lappajärven pinta on tosin 30 cm ja Pyhäjärven 25 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla.

Iijoella vedenpinnat ja virtaamat nousivat marraskuun sateiden myötä reilusti keskimääräisiä suuremmiksi. Ne ovat nyt laskussa joka jatkuu ennusteiden mukaan joulukuun puoliväliin saakka. Pudasjärvi, Jaurakkajärvi ja Jongunjärvi ovat edelleen noin 70-80 cm ajankohdan keskimääräistä ylempänä. Irnijärven ja Kostonjärven juoksutukset ovat noin 25 m3/s.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (2.12.)

Runsassateinen syksy näkyy järvien korkeina vedenpintoina ja jokien suurina virtaamina Oulujoen vesistössä. Oulujärven pinta on noussut lähelle säännöstelyn ylärajaa ja virtaamat Oulujoessa ovat suuria. Oulujärven säännöstelyyn on myönnetty poikkeuslupa ylärajan ylittämiseksi, jos juoksutusta pitää pienentää suppotulvavaaran ehkäisemiseksi. Tällä viikolla sää lauhtuu, mutta ensi viikolla pakkaset kiristyvät ja hyyteen muodostumisen mahdollisuus kasvaa.  

Myös muiden säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat nousseet ajankohdan keskitasojensa yläpuolelle ja juoksutukset niistä ovat suuria. Hyrynsalmen reitillä Kiantajärven pinta on lähellä säännöstelyn ylärajaa. Järvien tulovirtaamat ovat nyt laskussa. 

Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat ajankohtaan nähden korkealla, mutta kääntyneet tai kääntymässä laskuun. Kainuun Lammasjärven pinta on noin 60 cm ja Lentuan noin 40 cm joulukuun alun keskitasoa korkeammalla. 

Kuusamon seudulla Kitkajärvi on ollut korkealla koko marraskuun ajan, lähellä keskimääräisen kevättulvan lukemia. Muojärven pinta on noin 25 cm ajankohdan mediaanitasonsa yläpuolella. Järvien vedenkorkeudet laskevat hitaasti lähiviikkoina. Oulankajoen virtaama on laskenut lähelle tavanomaisia alkutalven lukemia.

Lappi (2.12.)

Sää on jatkunut viileänä Lapissa, mikä on pienentänyt jokien virtaamia. Ounasjoesta ja Kemijoesta purkautuneista jäälautoista muodostui jääpato Rovaniemen alapuolelle Korvanniemen kohdalle viikonloppuna, mikä nosti vedenkorkeutta myös Rovaniemen kohdalla. Tilanne on rauhallinen tällä hetkellä ja vesi on hitaassa laskussa. Yleinen vesitilanne on palautumassa Lapissa vuodenaikaan nähden lähelle normaalia. Sään ennustetaan hetkellisesti lämpiävän viikonloppuna, mikä voi hidastaa jokien virtaamien pienentymistä.  

Tengeliönjoen järvien vedenkorkeudet ovat edelleen 20 - 60 cm ajankohdan mediaanitasoja korkeammalla. Kontta- ja Miekojärvi ovat vielä lähellä vedenkorkeuden joulukuun alun havaintohistorian ennätystasoja. Näätämöjoen vesistöalueen Iijärven vedenkorkeus ei ole muuttunut viime viikon tasosta, ja se on ajankohdan havaintohistoriaan nähden ennätyskorkealla. Inarijärven pinta on lähellä tyypillistä joulukuun alkupuolen tasoa. Kemijärven pinta on laskenut viime viikosta, ja eroa säännöstelyn ylärajaan on jo 25 cm. Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat ovat lähellä tyypillisiä alkutalven korkeuksiaan.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 4.12.2020 klo 12.39