Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Uudet vesitilannekartat löydät kehitteillä olevasta vesi.fi-palvelusta.
Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Hyydetulvariskiä Länsi-Suomen joissa, monet järvet poikkeuksellisen korkealla (Tulvakeskus 28.2.)

Hyydettä on muodostunut pakkasten aikana jo ainakin Kokemäenjoen Kolsissa. Järvet ovat korkealla eikä mahdollisuutta jäädytysajoon ole, vaan virtaamat pysyvät suurina. Hyydetulvariskiä on ennen ennustettua lauantaista alkavaa väliaikaista lauhtumista Kokemäenjoen lisäksi myös Pohjanmaan maakuntien joissa, mm. Ähtävänjoella, sekä Iijoella ja Kymijoella. Hyyde voi nostaa vedenkorkeuksia nopeasti ja aiheuttaa paikallista tulvimista.

Etelä- ja länsirannikon vesistöissä ja Lounais-Suomessa jokien vedenpinnat ovat kääntyneet pääosin laskuun viikonlopun tulvahuippujen jälkeen. Joet ovat tulvineet alavimmille pellolle monin paikoin. Karjaanjoen ja Kiskonjoen vesistöalueilla on edelleen peltoja veden alla sekä teitä suljettuna liikenteeltä tulvaveden vuoksi. Järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskitason yläpuolella koko maassa lukuun ottamatta Lappia, osin poikkeuksellisen korkealla. Suuret järvet jatkavat nousuaan ja niiden laskujokien virtaamat pysyvät suurina vielä pitkään.

Suurista järvistä esimerkiksi Kymijoen vesistössä Päijänne, Keitele ja Puulavesi ovat nousussa ja jo tyypillisen kevättulvahuipun tasolla. Ennusteen mukaan Päijänteen ja Puulaveden vedenkorkeudet voivat nousta huhtikuun aikana tulvarajan yläpuolelle, jos sateinen ja lauha sää jatkuu. Saimaan vedenkorkeus on myös ajankohtaan nähden harvinaisen nopeassa nousussa ja nousee lisäjuoksutuksista huolimatta normaalivyöhykkeen ylärajalle seuraavan kuukauden aikana. Länsi-Suomessa Lappajärvi ja Pyhäjoen Pyhäjärvi ovat poikkeuksellisen korkealla, Säkylän Pyhäjärvi pysyy selvästi säännöstelyn ylärajan yläpuolella pitkään ja samoin Kokemäenjoen vesistöalueen vedenpinnat poikkeuksellisen korkealla vielä kauan.

Etelä- ja Lounais-Suomi (27.2.)

Etelä- ja Lounais-Suomen joet ovat laskeneet viikonlopun uusista tulvahuipuistaan sään kylmenemisen ja sateiden taukoamisen jälkeen. Vantaanjoen virtaama Oulunkylässä kasvoi viime viikon alussa ensin keskimääräisen vuoden suurimman virtaaman lukemiin 130 m3/s:iin ja vielä viikonloppuna yli 100 m3/s:iin. Hetkellisenä arvona virtaamahuippu oli peräti 140 m3/s. Keravanjoen Hanalan virtaamahuippu oli hetkellisesti 35 m3/s, kun tulvaraja on 28 m3/s. Tuusulanjärven vedenkorkeus nousi 15 cm ajankohdan ohjerajan yläpuolelle, mutta on nyt laskussa. Luonnontilainen Artjärven Pyhäjärvi nousi parissa viikossa 45 cm, mutta on nyt kääntynyt laskuun todennäköisesti kevään korkeimmalta tasoltaan.

Karjaan- ja Kiskonjoen vesistöalueilla vedenpinnat pysyvät tulvalukemissa vielä pitkään. Nummenjoen Pirkkulassa vedenkorkeus oli huipussaan tiistaina 120 cm korkeammalla sitä rajaa, jonka ylittyessä vesi nousee alueen alimmille pelloille. Vesi pysyy ennusteen mukaan rajan yläpuolella ainakin maaliskuun puoliväliin asti. Nummenjoella viimeisen kuukauden sademäärä on ollut lähes 140 mm, kun keskimääräinen sademäärä helmikuussa on alle 40 mm. Viime sunnuntaista alkaen ovat liikenteeltä suljettuna olleet Karjaanjoen vesistöalueella Pusulanjärven lähistöllä kaksi tietä sekä Kiskonjoen vesistöalueella Kavaston tie Salossa. Vihdissä Vanjärventie on ollut liikenteeltä suljettuna jo yli viikon ajan Vanjärven tulvimisen takia. Uskelanjoen virtaama Kaukolankoskessa oli viime viikolla sekä maanantaina että sunnuntaina huipuissaan noin 120 m3/s hetkellisenä arvona. Vuorokauden keskiarvoinakin virtaamahuiput olivat ensin 100 m3/s ja sitten 75 m3/s, kun keskimääräinen vuoden suurin virtaama on noin 65 m3/s.

Hiidenveden vedenkorkeus on noussut 9.2. jälkeen lähes puoli metriä ja on lähes 70 cm ajankohdan tavanomaista tasoa ylempänä. Juoksutus Väänteenjokeen on 25 m3/s, mikä on viisinkertainen ajankohdan keskimääräiseen nähden. Lohjanjärvi on noussut 25 cm parissa viikossa ja jatkaa vielä nousuaan, vaikka Peltokosken juoksutus Mustionjokeen on maksimissaan, noin 50 m3/s, ja juoksutus jatkuu suurena todennäköisesti ainakin maaliskuun ajan. Kiskonjoen Kirkkojärven vedenkorkeus oli maanantaina ylimmillään vuodesta 2005 alkavan havaintojakson ennätyskorkeudessa 60 cm tulvarajan yläpuolella. Myös Perniönjoen vedenkorkeus oli viime viikolla rakennuksia uhkaavan ylhäällä.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on pysynyt säännöstelyn ylärajan yläpuolella yli kahden viikon ajan ja juoksutus järvestä pidetään mahdollisimman suurena, jotta pinta lähtisi laskuun. Euran keskustassa Eurajoen vedenkorkeus pysyykin tulvarajalla vielä pitkään. Painion vedenpinta nousi parissa viikossa metrin verran ja oli maanantaina korkeimmillaan sitten vuoden 1984.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (27.2.)

Vuoksen vesistöalueella lauha ja sateinen talvi on nostanut useiden jokien ja luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealle. Lähipäivien pakkasjakso voi aiheuttaa hyydetulvia avoimien jokiuomien ympäristössä. Järvistä esimerkiksi Sonkajärvi, Keyritty, Kajoonjärvi ja Kaavin Saarijärvi Suurijärvi ovat helmikuun ennätyslukemissa. Etelämpänä Savonlinnan Suurijärvi ja Kuolimo ovat nousseet keskimääräiseen vuotuiseen maksimikorkeuteen. Suurista järvistä Pielisen ennustetaan nousevan maaliskuun lopulla lähelle keskimääräistä tulvakorkeutta. Myös Kallavesi on ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealla.

Saimaan vedenkorkeus on lauhan ja sateisen talven johdosta noussut yli puoli metriä joulukuun alusta lähtien ja on nyt 20 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Saimaalla on aloitettu poikkeusjuoksutukset kevään ja kesän tulvariskin välttämiseksi. Ennusteen mukaan vedenkorkeus jatkaa nousua, jota kertyy 10-30 cm huhtikuun puoliväliin mennessä.

Pielisen vedenkorkeus on noussut 50 cm ajankohdan keskitason yläpuolelle. Ennusteen mukaan vedenkorkeus nousee 10-30 cm maaliskuun loppuun mennessä. Lisäksi Pielisen valuma-alueella on paikoin normaalia suurempi lumen vesiarvo, minkä vuoksi kevättulvasta ennustetaan selvästi tavallista suurempaa.

Kallaveden vedenkorkeus on noin puoli metriä ajankohdan keskitason yläpuolella. Vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän lähellä nykyistä tasoa parin seuraavan viikon ajan. Kallavesi pysyy Pielisen tavoin kevääseen asti ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealla.

Kaakkois-Suomen pienissä vesistöissä jokien virtaamat ovat myös ajankohtaan nähden suuria. Jänisjoen ja Kiteenjoen virtaamat ovat ajankohdan ennätyslukemissa. Simpelejärven vedenkorkeus on noussut 20 cm ajankohdan keskitason yläpuolelle. Nousu on nyt tasaantunut, mutta vedenpinta pysyy korkealla lähiviikkojen ajan.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (21.2.)

Kymijoen vesistöalueella vedenpinnat ovat useimmissa järvissä huomattavasti ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Talven leuto ja sateinen sää on pitänyt järvien tulovirtaamat vuodenaikaan nähden suurina. Myös tulevan kahden viikon jakson sademäärä on ennusteen mukaan varsin suuri ja vedenkorkeudet nousevat edelleen. Lunta on kertynyt vain vähän ja alueen eteläisimmät osat ovat lumettomia tai lähes lumettomia. Tilanteen poikkeuksellisuutta kuvaa se, että ennusteen mukaan monessa vesistöalueen järvessä saavutetaan tänä vuonna havaintohistorian huhtikuun alun vedenkorkeusennätys, ja paikoin se ylittynee 10-20 senttimetrillä tai jopa vielä suuremmalla marginaalilla. Tavallisesti vedenpinnat ovat tähän aikaan vuodesta laskussa ja alimmillaan huhtikuun alkupuolella.

Päijänteen pinta on runsaat 50 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä ja edelleen nousussa.  Huhtikuun alkuun mennessä nousua kertynee vielä 15-35 cm, ja ennusteen mukaan Päijänteen pinta ylittää maalis- tai huhtikuussa tulvarajana pidetyn tason. Pinnankorkeuden hillitsemiseksi juoksutus Kalkkisen säännöstelypadosta on nostettu erittäin suureksi. Kymijoen virtaama Kuusankoskella on 520-550 m3/s ja erittäin lähellä suurinta tähän aikaan vuodesta mitattua virtaamaa vuodesta 1970 alkavalla havaintojaksolla. Tulvarajaksi katsottu lukema on 480 m3/s.

Vesistöalueen pohjoisosassa monien järvien vedenpinnat ovat erittäin korkealla ja järvien lähtövirtaamat ovat suuria, mikä osaltaan pitää Päijänteen tulovirtaaman suurena. Keitele on noin 40 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä ja ennusteen mukaan nousee maaliskuun loppuun mennessä vielä 5-15 cm. Nyt näyttää jo ennusteiden mukaan lähes varmalta, että huhtikuun alulla Keiteleen pinta on selvästi ylempänä kuin kertaakaan aiemmin peräti vuodesta 1886 alkavalla havaintojaksolla. Keiteleen yläpuolisessa vesistössä Kivijärven pinta on lähes puoli metriä ylempänä kuin koskaan aiemmin tähän aikaan vuodesta sinä aikana, kun Kivijärveä on 80-luvun alulta lähtien säännöstelty.

Pielavesi-Nilakka on vajaat 30 cm ja Konnevesi runsaat 20 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Mäntyharjun reitillä Puula ja Vuohijärvi ovat 25-30 cm ja Kyyvesi yli 40 cm keskimääräistä korkeammalla. Näidenkin järvien pintojen ennustetaan vielä nousevan lähiviikkoina.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (27.2.)

Kokemäenjoen virtaamat ovat pysyneet tulvalukemissa tai lähellä sitä. Loimijoki oli huipussaan lauantai-iltana, kun sen virtaamahuippu kasvoi lähes 215 m3/s:iin Maurialankoskessa. Ypäjällä tie 213 suljettiin sunnuntaina Loimijoen tulvimisen vuoksi. Peltoja on ollut veden alla runsaasti. Suurista järvistä on lisättävä juoksutuksia vedenkorkeuksien nousun rajoittamiseksi, joten Kokemäenjoen virtaama pysyy suurena, vaikka sivujokien virtaamat ovat pienentyneet sään kylmentymisen ja sateiden vähenemisen vaikutuksesta. Huittisissa Syyrensuun havaintoaseman vedenkorkeus on laskenut tulvarajan alapuolelle. Myös Porissa vedenkorkeus nousi viikonloppuna tulvarajalle myrskyn ja suuren virtaaman yhteisvaikutuksesta. Sää pysyy kylmänä vielä perjantain ajan, mikä voi aiheuttaa hyydeongelmia suurten virtaamien vallitessa. Viikonlopuksi ennustetaan sään jälleen lauhtuvan ja mahdolliset vesisateet taas voivat pahentaa tulvatilannetta ensi viikolla.

Järvien vedenkorkeudet ovat selvästi ajankohdan tavanomaista tasoa korkeammalla ja osin keskimääräistä kevättulvaa korkeammalla. Sadetta on koko vesistöalueella kertynyt lokakuun alun jälkeen noin 400 mm, kun keskimääräinen sademäärä on tuolla ajanjaksolla 250 mm. Sateista suurin osa on tullut vetenä, joten järvet ovat jatkaneet nousuaan. Ajankohdan keskimääräisiin arvoihin verrattuna luonnontilaisista järvistä esimerkiksi Keurusselkä on noin 70 cm, Längelmäveden reitin järvet 45-55 cm ja Tarjanne yli 80 cm keskimääräistä korkeammalla. Ne pysyvät keskimääräistä korkeammalla vielä pitkään, mutta erot tasoittuvat todennäköisesti kesään mennessä, kun kevättulvat jäävät vähäisen lumen määrän vuoksi pieniksi.

Säännöstellyistä järvistä Näsijärvelle, Pyhäjärvelle ja Hämeenlinnan Alajärvelle on lumen puutteen johdosta haettu poikkeuslupa, jolloin säännöstelyluvan mukaista kevätkuoppaa ei tehdä. Vaikka juoksutukset ovat olleet suuria, vedenpinnat ovat nousseet korkealle. Kyrösjärvi on tällä hetkellä yli 75 cm, Vanajavesi ja Näsijärvi noin 60 cm ja Pyhäjärvi yli 40 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla.

Karvianjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat kasvaneet osin tulvalukemiin. Isojärven vedenkorkeus on noussut reilussa kahdessa viikossa 65 cm ja on korkeimmillaan vuoden 2013 kevättulvan jälkeen. Järvien vedenkorkeudet ovat kääntymässä laskuun.

Pohjanmaa (24.1.)

Viikonlopun sateet nostivat virtaamat keskimääräisen tulvan tasolle Etelä-Pohjanmaalla. Jokien pinnat ovat jo kääntyneet laskuun. Pohjanmaan jokien virtaamat pysyvät suurina seuraavat viikot. Etelä-Pohjanmaalla ja Vaasan rannikon pienissä joissa on vesi paikoin tulvinut alavimmille pelloille. Keskiviikon ja torstain kiristyvä pakkanen saattaa aiheuttaa hyydeongelmia Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan jäättömissä joissa.

Säännösteltyjen järvien pinnat ovat monin paikoin nousseet säännöstelyn ylärajalle. Lappajärven pinta oli yhtä korkealla viimeksi kesällä 1982. Pinta on metrin ajankohdan keskimääräistä korkeammalla. Kuortaneenjärven pinta on 70 cm, Patanan tekoaltaann 1,20 m ajankohdan keskimääräistä tasoa korkeammalla. Hautaperän tekojärven pinta Kalajoella on yleensä tähän aikaan vuodesta 3,5 metriä alempana. Pohjois-Pohjanmaan säännösteltyjen järvien pinnat on saatu laskuun 1-2 kk tavanomaista myöhemmin.

Iijoen virtaama on suurempi kuin kertaakaan helmikuussa yli 100 vuoteen. Tämä johtuu alajuoksun runsaista vesisateista, jotka ovat talvella hyvin harvinaisia. Virtaama nousee hieman seuraavan viikon aikana ja pysyy suurena ainakin maaliskuun alkuun. Lauha talvi on saanut myös järvien pinnat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealle. Pudasjärvi ja Jaurakkajärvi ovat n 20 cm korkeammalla kuin koskaan aikaisemmin helmi-maaliskuussa. Nämä jatkavat nousuaan vielä ainakin seuraavan viikon ajan. Tulvavaaraa Iijoella ei poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta kuitenkaan ole. Kostonjärven ja Irnijärven juoksutukset ovat noin 25-35 m3/s.
 

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (26.2.)

Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat keskitasoa korkeammalla sateisen syksyn ja lauhan talven vuoksi Oulujoen vesistöalueella. Lumen vesiarvo on vesistöalueella 165 mm, joka on 30 mm keskiarvoa suurempi. Kainuun pohjoisosissa lunta saattaa paikoin olla jopa harvinaisen paljon ajankohtaan nähden. Hyrynsalmen reitin kevättulvista ennustetaan runsaan lumitilanteen vuoksi keskimääräistä suurempia, Sotkamon reitillä tulva on ennusteen mukaan keskimääräinen. Sulamiskauden sää vaikuttaa tulvien suuruuteen.      

Kiantajärven, Vuokkijärven ja Oulujärven vedenkorkeudet ovat ajakohdan keskitasoa korkeammalla ja niiden juoksutukset ovat olleet suuria. Muut säännöstellyt järvet ovat tavanomaisissa lopputalven korkeuksissa. Järvien pinnat laskevat lähikuukausina talvelle ja alkukeväälle tyypilliseen tapaan. Virtaama Oulujoessa on ollut suuri, Merikoskessa noin 500 m3/s, mutta tällä viikolla Oulujärven juoksutuksia pienennetään väliaikaisesti jääkannen muodostamiseksi uudelleen Oulujokeen. 

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat monin paikoin ajankohdan keskitasojensa yläpuolella. Kainuun suuret järvet, Lammasjärvi ja Lentua, ovat ajankohtaan nähden harvinaisen korkealla. Järvien vedenkorkeudet pysyvät lähellä nykylukemiaan sulamiskauden alkuun asti. 

Kuusamon seudulla Kitkajärven ja Muojärven vedenkorkeudet jatkavat hidasta talvista laskuaan. Järvien vedenkorkeudet ovat sateisen syksyn vuoksi noin 10 cm helmikuun lopun keskitasojaan korkeammalla. Lumen vesiarvo on alueella noin 250 mm, kun se tavallisesti tähän aikaan vuodesta on noin 150 mm. Lunta on paikoin jopa poikkeuksellisen paljon. Järvien pinnat nousevat ennusteen mukaan keväällä selvästi keskimääräistä tulvaa korkeammalle, Kitkajärvellä saatetaan hyvinkin nousta kevään 2015 tulvakorkeusennätyksen tasolle tai sen yli.

Lappi (26.2.)

Lapissa useimpien jokien virtaamat ovat talvikaudelle tyypilliseen tapaan pieniä. Lumimäärä sen sijaan on kaukana tyypillisestä. Lumen vesiarvo on monilla alueilla jo suurempi kuin kertaakaan aiemmin helmikuussa viimeksi kuluneella 60 vuoden jaksolla, eikä myöhemminkään keväällä ole monta kertaa ollut näin suuria lumimassoja. Lumen vesiarvosta ei tehdä kovin kattavia havaintoja ja 60 vuoden jakson vertailutiedot perustuvat vesistömallin laskentaan, jossa syötetietoina käytetään havaintoja sateesta, lämpötilasta ja lumen vesiarvosta.

Paatsjoen ja Kemijoen vesistöalueilla lumen vesiarvot ovat vuodenaikaan nähden ennätyslukemissa, luokkaa 250 mm, ja joillakin alueilla selvästi enemmän. Ivalojoen ja Ounasjoen valuma-alueilla lunta on jo suunnilleen saman verran tai jopa enemmän kuin vuoden 2005 toukokuussa, jolloin Ivalossa ja Kittilässä oli ennätystulvat. Mahdollisuus erittäin suuriin tulviin on siis olemassa, mutta kevättulvan suuruuteen vaikuttavat lumen vesiarvon lisäksi kuitenkin muutkin tekijät, kuten tulvan aikaan tulevat vesisateet ja etenkin sulamiskauden lämpötilat. Jos lämpötila vaihtelee suuresti niin, että välillä on pakkasta ja välillä hyvin lämmintä, voi sulaminen jakautua moneen osaan ja tulvahuippu jäädä valtavallakin lumimäärällä pieneksi.

Tornionjoen vesistöalueella lumen vesiarvot ovat hieman pienempiä kuin Paatsjoen ja Kemijoen vesistöissä, mutta sielläkin ollaan lähellä helmikuun ennätystä. Myös Tornionjoella tämän vuoden kevättulvat ovat todennäköisesti suuria.

Inarijärven vedenpinta on noin 15 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana. Suuren lumimäärän sulamiseen varaudutaan laskemalla loppukevään vedenkorkeutta tavanomaista alemmaksi. Lokan ja Porttipahdan pinnat ovat hitaassa laskussa, joka jatkuu kevääseen asti.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 28.2.2020 klo 9.40