Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Etelä- ja Lounais-Suomessa pienten järvien vedenkorkeudet nousussa (Tulvakeskus 22.2.)

Viime viikkojen lämpimän sään johdosta Lounais- ja Etelä-Suomen pienten järvien vedenkorkeudet ovat vielä paikoin nousussa. Esimerkiksi Kiskonjoella vesi on noussut pellolle. Lounaisrannikon pienten jokien virtaavat ovat pienentyneet eilisen ja tämänpäiväisen pakkassään myötä. Ennusteen mukaan sää lämpenee jälleen viikonloppuna, minkä johdosta vedenkorkeuksien lasku pysähtyy tai ne kääntyvät pieneen nousuun Etelä- ja Lounais-Suomen rannikkojoissa lähipäivinä.

Keski-Suomessa, Pirkanmaalla sekä Hämeessä järvien vedenpinnat ovat paikoin poikkeuksellisen alhaalla. Keitele, Längelmävesi ja Tarjanne ovat lähes puoli metriä keskimääräistä alempana, ja Päijänteen pinta sivuaa alinta vedenkorkeutta, joka Kalkkisen havaintoasemalla on mitattu tähän aikaan vuodesta viimeisten 50 vuoden aikana. Myös Saimaan vedenkorkeus on ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana.

Lumen vesiarvot ovat Kaakkois-Suomessa ajankohdan keskimääräistä suurempia, Pohjois-Suomessa taas pienempiä.

Etelä- ja Lounais-Suomi (20.2.)

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat lauhan sään ja sen aiheuttaman lumen sulannan vuoksi pysyneet ajankohdan tavanomaista suurempina. Virtaamat ovat vielä keskiviikkona paikoin kasvussa, mutta kylmeneminen kääntää ne jälleen laskuun. Uskelanjoen virtaama on tänään uudessa huipussaan reilun viikon takaista huippua hieman suurempana. Viikonlopun uuden lauhtumisen jälkeen vedenpinnat taas nousevat ja lämpotilan ennustetun sahaamisen jatkumisen vuoksi myös virtaamat tekevät niin pienellä viiveellä.

Järvien vedenkorkeudet ovat olleet sulannan vuoksi pääosin nousussa ja erot ajankohdan keskimääräiseen ovat pienentyneet. Lohjanjärvi ja Hiidenvesi ovat tällä hetkellä noin 15 cm ajankohdan keskitasoa alempana. Hiidenvesi nousee seuraavan kahden viikon aikana ennusteen mukaan 5-10 cm, Lohjanjärvi pysyy nykyisellään. Maaliskuussa niiden vedenkorkeudet ovat suunnilleen tavanomaisilla tasoilla riippuen kevään etenemisestä. Tuusulanjärven vedenkorkeus on hieman ajankohdan tyypillistä alempana, kun kevääseen varautumista on aloitettu keskimääräistä suuremman lumimäärän vuoksi. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on noussut jo ajankohdan keskimääräiselle tasolle oltuaan sitä alempana viime toukokuusta lähtien. Vedenkorkeus jatkaa ennusteen mukaan nousua, seuraavan kahden viikon aikana se nousee 5-10 cm.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on jatkanut nousuaan ja on noin 15 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana. Seuraavan kahden viikon aikaan se nousee ennusteen mukaan noin 5 cm ja huhtikuun alkuun mennessä mahdollisesti jo keskimääräisen tason tuntumaan.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (22.2.)

Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet ovat noin 20 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Leudon sään ja lumen sulannan johdosta Saimaan vedenkorkeuden ennustetaan laskevan ajankohtaan nähden hieman tavallista hitaammin ja Pielisen pysyvän lähellä tämän hetkistä tasoa seuraavien viikkojen aikana. Kallaveden vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskitasoa ja hitaassa nousussa. Lunta on kertynyt eniten vesistöalueen etelä- ja itäosiin, jossa vesiarvo on parikymmentä milliä tavallista suurempi, kun taas länsi- ja luoteisosissa vesiarvo on muutaman kymmenen milliä tavallista pienempi.  

Saimaan vedenkorkeus on 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Vedenkorkeuden ennustetaan laskevan 0-5 cm maaliskuun loppuun mennessä. Huhtikuussa vedenkorkeus lähtee lumen sulannan myötä nousuun, mutta ilman suuria sateita Saimaan vedenkorkeus jää ensi kesänä tavallista alemmas.

Pielisen vedenkorkeus on noin 20 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana. Vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän lähellä nykyistä tasoa ja lähestyvän ajankohdan mediaania maaliskuun lopulla.

Kallaveden vedenkorkeus on ajankohdan keskitasolla. Vedenpinnan ennustetaan nousevan hieman helmi-maaliskuun aikana, mutta kääntyy reilumpaan nousuun vasta huhtikuussa.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (15.2.)

Kymijoen vesistöalueella järvien vedenpinnat ovat erittäin vähäsateisen ja lämpimän kesän ja syksyn jäljiltä edelleen varsin alhaalla. Lunta on kuitenkin kertynyt keskimääräistä enemmän, mikä on hieman nostanut kevään ja alkukesän vedenkorkeusennusteita. On kuitenkin edelleen todennäköistä, että vedenpinnat useimmissa Kymijoen vesistöalueen suurissa järvissä jäävät keväällä jonkin verran keskimääräistä alemmaksi. Varsinkin vesistön eteläisimmissä osissa lunta on runsaasti.

Päijänteen vedenpinta on noin 40 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Lähtövirtaama on harvinaisen pieni, 80-90 m3/s. Päijänteen pinnan ennustetaan pysyvät kevääseen saakka lähellä nykyistä tasoaan, nousten todennäköisesti hiukan. Ero ajankohdan keskitasoon pienenee nyt nopeasti, sillä Päijänne on tähän aikaan vuodesta tavallisesti laskussa. Kymijoen pääuoman virtaama on erittäin pieni, Kuusankoskella 120-140 m3/s, eikä suuria muutoksia ole lähiviikkoina odotettavissa.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on noin 40 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Pielavesi-Nilakassa vajaus ajankohdan mediaanitasoon nähden on 20 cm ja Konnevedessä vajaat 30 cm. Vedenpinnat näissä järvissä pysyvät varsin alhaalla koko talven, ja ellei lunta kerry selvästi tavanomaista enemmän, jäävät myös kevään ja alkukesän vedenkorkeudet keskimääräistä alhaisemmiksi.

Mäntyharjun reitillä Puulan pinta on ajankohdan mediaanitason tuntumassa, ja ennusteen mukaan laskee huhtikuun alkuun mennessä 5-10 cm, normaalin säännöstelykäytännön mukaan. Kyyvesi ja Vuohijärvi ovat noin 20 cm keskimääräistä alempana, ja niiden ennustetaan nousevan helmi-maaliskuussa hiukan.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (21.2.)

Kokemäenjoen vesistöalueella Loimijoen Maurialankosken vedenkorkeus on ollut tällä viikolla jälleen nousussa, mutta kääntynyt ainakin loppuviikon ajaksi laskuun pakastuneen sään myötä. Suurempien säännösteltyjen järvien kevään tulovirtaamista ennustetaan keskimääräistä pienempiä johtuen yläpuolisten luonnontilaisten järvien matalista vedenkorkeuksista ja kuivasta maaperästä, joten järvien kevätalennuksia tehdään mahdollisuuksien mukaan keskimääräistä loivempina. Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyyn on saatu tämän kevään osalta poikkeuslupa, joka mahdollistaa vedenkorkeuden pitämistä korkeammalla kuin mitä säännöstelyn lupaehdot edellyttävät.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat viime vuonna kuivan kesän myötä selvästi tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu edelleen kuivana. Längelmäveden, Mallasveden, Iso-Roineen, Keurusselän ja Tarjanteen vedenkorkeudet ovat 25-45 cm alle ajankohdan keskimääräisien tasojen, ja pinnat pysyvät lähiviikkoina nykyisellään tai nousevat hitaasti. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu elokuun alkupuolelta lähtien.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat lähellä talvelle tavanomaisia lukemia tai hieman niitä suurempia, ja järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisillä tasoilla tai hieman keskimääräistä alempana. Seuraavalle viikolle ei ennusteta merkittäviä muutoksia.

Pohjanmaa (18.2.)

Pohjanmaan jokien virtaamat ovat pääosin talvisen pienissä lukemissa, ja pysyvät pieninä seuraavan viikon ajan. Etelä-Pohjanmaalla ja Vaasan seudulla jokien virtaamat kääntyvät nousuun viikonloppuna lauhtuvan ja sateisen sään myötä, vedenpintojen nousu jäänee kuitenkin vähäiseksi. Lunta Pohjanmaalla on saman verran kuin tähän aikaan talvesta keskimäärin. Etelä-Pohjanmaalla lumen vesiarvo vaihtelee 60-100 mm, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla 80-120mm.

Järvien pinnat ovat edelleen selvästi keskimääräistä alempana. Lapuanjoella Hirvijärven pinta on edelleen 40 cm ja Kuortaneenjärven 20 cm tavanomaista alhaisemmalla tasolla. Ähtävänjoenlla Lappajärven pinta on 20 cm ajankohdan keskimääräistä alempana. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla järvien pinnat ovat tavanomaisella tasollaan. Järvien pinnat laskevat lähiviikkoina.

Iijoella vedenpinnat ja virtaamat ovat lähellä ajankohdalle tyypillisiä arvoja tai paikoin hieman alempana, ja pysyvät tällä tasolla jatkossakin. Kostonjärven ja Irnijärven juoksutukset ovat 20-27 m3/s, molemmat ovat laskussa. Lunta Iijoen alueella on pääosin hieman keskimääräistä vähemmän, keskimäärin noin 100-120 mm kun normaali ajankohdan keskiarvo on noin 120-140 mm lumen vesiarvona mitattuna.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (14.2.)

Valunnat ja jokien virtaamat ovat talvelle tavanomaisissa pienissä lukemissa Oulujoen vesistössä. Lumen vesiarvo on helmikuun alun aikana kasvanut lähes 30 mm arvoon 110 mm, joka on 10 mm ajankohdan keskiarvoa pienempi. Lumen vesiarvon perusteella kevään tulvista odotetaan tavanomaisen suuruisia.

Sotkamon reitin säännösteltyjen järvien pinnat ovat ajankohdan keskitasojensa tuntumassa, Hyrynsalmen reitin järvet ja Oulujärvi ovat 10-30 cm ajankohdan keskitasojaan korkeammalla. Järvien pinnat laskevat talviseen tapaan.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan pinnat ovat helmikuun keskitasojensa tuntumassa ja laskevat lumen sulannan alkamiseen saakka.

Kuusamon seudulla Muojärven ja Kitkajärven vedenkorkeudet ovat 3-5 cm ajankohdan keskitasojaan alempana ja hitaassa laskussa. Lunta alueella on noin 90 mm, mikä on noin 70 % helmikuun puolivälin keskimääräisestä arvosta.

Lappi (20.2.)

Lapissa jokien virtaamat ovat talvikaudelle tyypillisissä pienissä lukemissa. Viikonlopulle ennustettu lämmin sää voi Etelä-Lapissa saada valunnan pieneen kasvuun, muualla Lapissa muutoksia ole odotettavissa. Lumen vesiarvo on koko Lapissa hiukan ajankohdan keskimääräistä pienempää.

Inarinjärven vedenpinta on ajankohdan keskitasolla ja hitaassa laskussa, kuten yleensä tähän aikaan vuodesta. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden hiukan tavanomaista suurempaa, noin 180 m3/s. Lokan ja Porttipahdan vedenkorkeudet ovat runsaan metrin keskimääräistä alempana. Muualla Lapissa järvien pinnat ovat pääosin ajankohtaan nähden tavanomaisilla tasoillaan.

 

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 22.2.2019 klo 11.14