Tiivistyvää yhteistyötä Jätteiden hyödyntämistavoitteita ei saavutettu 1990- ja 2000-luvun kuluessa, mutta jätehuollon kuntarajat ylittävä yhteistyö muutti huollon luonnetta olennaisella tava...

Kuusamossa oli huomattava osa alueen vesistöistä suojeltu, johon liittyen myös jätevesien käsittely ja viemärijärjestelmien kehittäminen olivat erityisen merkittäviä kysymyksiä. Vielä 1970-luvulla...

Varhainen talonpoikaisasutus Kalajoen Etelänkylää vuonna 1930. © Oulun maakunta-arkiston kokoelma Maatalouselinkeinoihin perustunut tilajärjestelmä oli juurtunut Pohjois-Pohjanmaa...

Pientilojen maa Lehmiä laitumella Luohuanjoen rannalla. Peltojen salaojitus     Heinäsadot 1900-luvun alkupuolella Siirtyminen peltoh...

Varhainen metsänhoito Metsien hoito metsähallinnossa Metsien suojelu vanhempina aikoina Metsien suojeluohjelmien toteuttaminen 1930-luvulta lähtien Ensimmäiset...

Metsäojitusta Rantsilan Hirviojan alueella 1970-luvun alussa. Hakkuiden kohdentuminen Valtionmetsissä Hakkuumäärät toisen maailmansodan jälkeen Osaran aukiot...

Riistakantojen vaihtelut Lainsäädäntötyö ja metsästysseuratoiminta Hirvikannan romahtaminen Hirvikannan elpyminen Riistakantojen kehityksen syyt Itämeren kalastu...

Ympäristön tilaan vaikuttanut elinkeino Pohjois-Pohjanmaan huomattavimmat kaupallista merkitystä omanneet taloudelliset intressit olivat 1700-luvulta lähtien tervantuotannossa, joka on ollut ...

Ympäristöpajakokeilu Uudenlainen ympäristönsuojelun ja jätehuollon kehittämisesimerkki oli vuosina 1994–1997 toteutettu Pohjois-Pohjanmaan hyötyjäteprojekti ja ympäristöpajakokeilu Oulun vesi...

    Myllykosken vanha uittopato Naamanganjoen vesistössä Pudasjärvellä 1980-luvulla. Lautatavara oli laskettu vanhastaan samalla tavalla kuin tervatynnyritkin puula...

Viemärilaitosten piirissä olleen väestön osuus Jätevesipuhdistamojen rakentaminen Jätekertymän kehitys Alueellista yhteistyötä Oulun Jätehuolto Kysymys jätteenpoltt...

Yksi keskeisistä ympäristövaikutusten hoitoon liittyvistä asioista on ollut jätehuolto. Jo vanhaksi katsottavat totuus on, että paras jäte on syntymätön jäte, mutta pohjoispohjalaisissa yhdyskunni...

Vuonna 2009 valmistui myös ensimmäinen vesipolitiikan puitedirektiivin mukainen Oulujoen–Iijoen vesienhoitosuunnitelma, jonka aikajänne ulottui vuoteen 2015 saakka. Valtioneuvosto hyväksyi suunnit...

Suomessa on tehty vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksia 1970-luvulta alkaen. Käyttökelpoisuusluokitus kuvaa vesistöjen keskimääräistä laatua sekä soveltuvuutta vedenhankintaan, kalavedeksi ja vir...

Suomen vesistöjen pieni vesitilavuus ja mataluus, luontainen korkea orgaanisen aineen pitoisuus ja pitkä jääpeitteinen kausi tekevät vesistöistä herkkiä ulkoiselle kuormitukselle. Varsinkin happit...

Pohjois-Pohjanmaan vesistöjen tilaa kuvaavia indikaattoreita on käytettävissä vielä 1900-luvun alkupuolelta vähän, vaikka hydrologisia mittauksia alettiinkin tehdä jo vuosisadan alussa. ...

Komitean tehtävä Piiritason jatkuvasta suunnittelutyöstä huolimatta ei valtiojohdossa ollut selvää käsitystä siitä, miten perkaustöitä koko maan tasolla toteutettiin. Niinpä hallitus asetti 1...

Vesistöjen liikenneyhteyksien parantaminen Venet- ja Makkaraojan perkausta Haapaveden ja Kärsämäen alueella tehtiin 1957–1959 jo konevoimalla. Kun Suomi siirtyi autonomiseksi Venä...

Kalajokilaaksossa oli vesihuollon järjestäminen tullut ajankohtaiseksi asiaksi jo 1960-luvulla, sillä jokilaaksossa on suhteellisen vähän vesistöjä, jokivesistö on laadultaan humuspitoista ja vars...

Koodi   FI1301103 Kunta   Posio, Kuusamo Pinta-ala   3433 ha Aluetyyppi   SAC ......