Ympäristöpajakokeilu Uudenlainen ympäristönsuojelun ja jätehuollon kehittämisesimerkki oli vuosina 1994–1997 toteutettu Pohjois-Pohjanmaan hyötyjäteprojekti ja ympäristöpajakokeilu Oulun vesi...

    Myllykosken vanha uittopato Naamanganjoen vesistössä Pudasjärvellä 1980-luvulla. Lautatavara oli laskettu vanhastaan samalla tavalla kuin tervatynnyritkin puula...

Viemärilaitosten piirissä olleen väestön osuus Jätevesipuhdistamojen rakentaminen Jätekertymän kehitys Alueellista yhteistyötä Oulun Jätehuolto Kysymys jätteenpoltt...

Yksi keskeisistä ympäristövaikutusten hoitoon liittyvistä asioista on ollut jätehuolto. Jo vanhaksi katsottavat totuus on, että paras jäte on syntymätön jäte, mutta pohjoispohjalaisissa yhdyskunni...

Vuonna 2009 valmistui myös ensimmäinen vesipolitiikan puitedirektiivin mukainen Oulujoen–Iijoen vesienhoitosuunnitelma, jonka aikajänne ulottui vuoteen 2015 saakka. Valtioneuvosto hyväksyi suunnit...

Suomessa on tehty vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksia 1970-luvulta alkaen. Käyttökelpoisuusluokitus kuvaa vesistöjen keskimääräistä laatua sekä soveltuvuutta vedenhankintaan, kalavedeksi ja vir...

Suomen vesistöjen pieni vesitilavuus ja mataluus, luontainen korkea orgaanisen aineen pitoisuus ja pitkä jääpeitteinen kausi tekevät vesistöistä herkkiä ulkoiselle kuormitukselle. Varsinkin happit...

Pohjois-Pohjanmaan vesistöjen tilaa kuvaavia indikaattoreita on käytettävissä vielä 1900-luvun alkupuolelta vähän, vaikka hydrologisia mittauksia alettiinkin tehdä jo vuosisadan alussa. ...

Komitean tehtävä Piiritason jatkuvasta suunnittelutyöstä huolimatta ei valtiojohdossa ollut selvää käsitystä siitä, miten perkaustöitä koko maan tasolla toteutettiin. Niinpä hallitus asetti 1...

Vesistöjen liikenneyhteyksien parantaminen Venet- ja Makkaraojan perkausta Haapaveden ja Kärsämäen alueella tehtiin 1957–1959 jo konevoimalla. Kun Suomi siirtyi autonomiseksi Venä...

Kalajokilaaksossa oli vesihuollon järjestäminen tullut ajankohtaiseksi asiaksi jo 1960-luvulla, sillä jokilaaksossa on suhteellisen vähän vesistöjä, jokivesistö on laadultaan humuspitoista ja vars...

Koodi   FI1301103 Kunta   Posio, Kuusamo Pinta-ala   3433 ha Aluetyyppi   SAC ......

Malisjoen perkaaminen Nivalan Malisjokeen oli Oulun tie- ja vesirakennuspiiri tehnyt vuonna 1916 perkaussuunnitelman, jota Oulun maanviljelysinsinööripiirissä tarkistettiin 1920-luvulla. Tavo...

Kosket kulkua haittaamassa Valtiovallan toimesta käynnistettiin Oulujärveen laskevissa vesistöissä mittavat perkaustyöt liikenneyhteyksien parantamiseksi. Oulun Wiikko-Sanomissa kuvailtiin hu...

Vihanninjoen perkaukset Pyhäjoen vesistöalue oli mittavien perkausten kohteena 1900-luvun alkupuolella. Vihanninjoelle laadittiin Oulun maanviljelysinsinööripiirissä 1920-luvun lopulla perkau...

Suunnitelmat Jo vuonna 1917 oli viisi Siikajokilaakson kuntaa nostanut esille mahdollisuudet toteuttaa perkaukset valtion varoilla, mutta vielä tuolloin kuntien toiveet eivät toteutuneet. Vuo...

Suojeltu jokialue Siiponjoki on Vääräjoen eteläinen haara, joka on nykyisin Natura-aluetta. Dyynialue kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan, kaksi lehtoaluetta on lehtojensuojeluo...

Ensimmäiset suunnitelmat Tekoallas uudelleen esille Kollajan esilletulo Edullinen aiesopimus Koskiensuojelulakia kompensoivat toimet Kollajan rakentamine...

Uljuan tekoallas ja Revon Sähkö Oy:n voimalaitos 1970-luvun alussa. Joenperkausasioiden yhteydessä 1930-luvulla keskusteltiin näkyvästi myös tulvien vaikutuksista ja arvioitiin, olivat...

Allas ja voimalaitos Tie- ja vesirakennushallitus sai vuoden 1964 joulukuussa Pohjois-Suomen vesioikeudelta luvan Uljuan altaan rakentamiselle. Seuraavan vuoden kesäkuussa Revon Sähkö Oy solm...