Hyppää sisältöön


Siirry sivulle 1 Siirry edelliselle hakutulossivulle
1
2
3
4
5
6
...
10
Siirry seuraavalle hakutulossivulle Siirry viimeiselle hakutulossivulle

Malisjoen ja Settijoen perkaukset
Sisältösivu | Julkaistu: 7.10.2019

Malisjoen perkaaminen Nivalan Malisjokeen oli Oulun tie- ja vesirakennuspiiri tehnyt vuonna 1916 perkaussuunnitelman, jota Oulun maanviljelysinsinööripiirissä tarkistettiin 1920-luvulla. Tavo...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Jokien perkaukset > Malisjoen ja Settijoen perkaukset
Oulujoen vesistön perkaukset
Sisältösivu | Julkaistu: 7.10.2019

Kosket kulkua haittaamassa Valtiovallan toimesta käynnistettiin Oulujärveen laskevissa vesistöissä mittavat perkaustyöt liikenneyhteyksien parantamiseksi. Oulun Wiikko-Sanomissa kuvailtiin hu...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Jokien perkaukset > Oulujoen vesistön perkaukset
Pyhäjoen perkaukset
Sisältösivu | Julkaistu: 7.10.2019

Vihanninjoen perkaukset Pyhäjoen vesistöalue oli mittavien perkausten kohteena 1900-luvun alkupuolella. Vihanninjoelle laadittiin Oulun maanviljelysinsinööripiirissä 1920-luvun lopulla perkau...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Jokien perkaukset > Pyhäjoen perkaukset
Siikajokivesistön laajat perkaukset
Sisältösivu | Julkaistu: 7.10.2019

Suunnitelmat Jo vuonna 1917 oli viisi Siikajokilaakson kuntaa nostanut esille mahdollisuudet toteuttaa perkaukset valtion varoilla, mutta vielä tuolloin kuntien toiveet eivät toteutuneet. Vuo...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Jokien perkaukset > Siikajokivesistön laajat perkaukset
Siiponjoen perkaukset
Sisältösivu | Julkaistu: 7.10.2019

Suojeltu jokialue Siiponjoki on Vääräjoen eteläinen haara, joka on nykyisin Natura-aluetta. Dyynialue kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan, kaksi lehtoaluetta on lehtojensuojeluo...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Jokien perkaukset > Siiponjoen perkaukset
Siuruan ja Kollajan allashankkeet
Sisältösivu | Julkaistu: 7.10.2019

Ensimmäiset suunnitelmat Tekoallas uudelleen esille Kollajan esilletulo Edullinen aiesopimus Koskiensuojelulakia kompensoivat toimet Kollajan rakentamine...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Tekoaltaista tulvasuojelua > Siuruan ja Kollajan allashankkeet
Tekoaltaista tulvasuojelua
Sisältösivu | Julkaistu: 7.10.2019

Uljuan tekoallas ja Revon Sähkö Oy:n voimalaitos 1970-luvun alussa. Joenperkausasioiden yhteydessä 1930-luvulla keskusteltiin näkyvästi myös tulvien vaikutuksista ja arvioitiin, olivat...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Tekoaltaista tulvasuojelua
Uljuan tekoallas
Sisältösivu | Julkaistu: 7.10.2019

Allas ja voimalaitos Tie- ja vesirakennushallitus sai vuoden 1964 joulukuussa Pohjois-Suomen vesioikeudelta luvan Uljuan altaan rakentamiselle. Seuraavan vuoden kesäkuussa Revon Sähkö Oy solm...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Tekoaltaista tulvasuojelua > Uljuan tekoallas
Uljuan vahingonkorvauskiista
Sisältösivu | Julkaistu: 7.10.2019

Yksi merkittävä kiista Uljuan altaan ja Siikajoen veden tilan osalta käytiin rapukantojen vuoksi. Siikajoki oli ollut yksi merkittävistä Suomen rapujoista. Sen vesistöalueelta oli pyydetty vuositt...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Tekoaltaista tulvasuojelua > Uljuan vahingonkorvauskiista
Vesihuollon vaiheet
Sisältösivu | Julkaistu: 7.10.2019

Vesihuollon käsite Kiiminkijoen Kokonkosken vanha vesilaitos Ylikiimingissä vuonna 1969. Ensimmäiset vesijohtolaitokset kaupunkeihin Paloturvallisuudesta puhtaan j...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Vesihuollon vaiheet
Väestö vesilaitosten piiriin
Sisältösivu | Julkaistu: 7.10.2019

Maaseudulla kaivovettä Pohjois-Pohjanmaalla erinomainen vesitase Vesiosuuskuntien avulla parempaan vedenlaatuun Koko väestö vesilaitosten piiriin Muoviputkilla verkost...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Vesihuollon vaiheet > Väestö vesilaitosten piiriin
Maakannuskarinlahti ja Viirretjoen suisto
Sisältösivu | Julkaistu: 1.10.2019

Koodi FI1000010 Kunta Kalajoki, Kokkola Pinta-ala 204 ha Aluetyyppi SAC/SPA Alue kartalla ......

Luonto > Suojelualueet > Natura 2000 -alueet > Maakannuskarinlahti ja Viirretjoen suisto
Vaelluskalafoorumin opintomatka 29. - 30.8.2019, Lieksanjoki ja Pielisjoki
Sisältösivu | Julkaistu: 1.10.2019

Opintomatkan ohjelma Vaelluskalat hallitusohjelmassa Sateenvarjo III, Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet - Pauliina Louhi, Luke ...

Vesi > Vesistöjen kunnostus > Kalavesien kunnostus > Vaelluskalafoorumi > Vaelluskalafoorumin opintomatka 29. - 30.8.2019, Lieksanjoki ja Pielisjoki
Brundtlandin kestävän kehityksen komissio
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Gro Harlem Brundtlandin johtama ympäristön ja kehityksen maailmankomission yksi oleellinen kysymys liittyi siihen, kuinka kansainvälistä monenkeskistä yhteistyötä olisi tullut tehostaa ympäristöky...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Hallinto ja lainsäädäntö > Maailmanlaajuiset ohjausjärjestelmät > Brundtlandin kestävän kehityksen komissio
Järvenlaskujen määrä 1800-luvulla
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Järvenlaskujen vilkkain vaihe Suomessa oli 1850-luvulla, mutta Pohjois-Suomessa järvenlaskuja tehtiin eniten 1860–1880-luvuilla eli koko maahan nähden jonkin verran myöhemmin. Ne myös hajaantuivat...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Järvenlaskut > Järvenlaskujen määrä 1800-luvulla
Järvenlaskut
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Innostus herää 1700-luvulla Piipsjärvi kuivatettiin 1800-luvun lopulla, mutta sen uudelleenvesittäminen aloitettiin 1970-luvulla. Järvenlaskuja alettiin toteuttaa 1700-luvun puoli...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Järvenlaskut
Natura 2000 -verkoston muodostaminen
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Kansallisia luonnonsuojeluohjelmia Natura-verkostoon liittyen Suomen valtio on toteuttanut niin sanottuja vanhoja suojeluohjelmia kaikkiaan seitsemän erillisen ohjelman avulla. Ne on kohdenne...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Hallinto ja lainsäädäntö > Normittava lainsäädäntö > Natura 2000 -verkoston muodostaminen
Normittava lainsäädäntö
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Ruotsin ajan lait Autonomisen Suomen lainsäädäntötyö Vesistötoimikunnasta ympäristölupavirasto Kansallis- ja luonnonpuistot Asutus- ja yhdyskuntarakentamisen lait ...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Hallinto ja lainsäädäntö > Normittava lainsäädäntö
Pelson kuivatus
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Suomen suurin suonkuivatushanke Muhoksen ja entisen Säräisniemen pitäjän rajaseudulla sijaitseva Pelso oli Suomen suurin suonkuivatushanke, joka oli käynnistynyt vuonna 1833 hätäaputyönä ja s...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Soiden kuivatukset ja peruskuivatushankkeet > Pelson kuivatus
Peruskuivatusten hyötyala ja kustannukset
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Peruskuivatustoiminta oli määrällisesti vähenevä 1960-luvulta lähtien. Oheisista kuvioista näkyy, kuinka hankkeiden lukumäärä oli 1970-luvulla enää kymmenesosa kahta vuosikymmentä aiemmasta tilant...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Soiden kuivatukset ja peruskuivatushankkeet > Peruskuivatusten hyötyala ja kustannukset

Siirry sivulle 1 Siirry edelliselle hakutulossivulle
1
2
3
4
5
6
...
10
Siirry seuraavalle hakutulossivulle Siirry viimeiselle hakutulossivulle