Ensimmäinen Edellinen
1
2
3
4
5
6
...
10
Seuraava Viimeinen

Brundtlandin kestävän kehityksen komissio
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Gro Harlem Brundtlandin johtama ympäristön ja kehityksen maailmankomission yksi oleellinen kysymys liittyi siihen, kuinka kansainvälistä monenkeskistä yhteistyötä olisi tullut tehostaa ympäristöky...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Hallinto ja lainsäädäntö > Maailmanlaajuiset ohjausjärjestelmät > Brundtlandin kestävän kehityksen komissio
Järvenlaskujen määrä 1800-luvulla
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Järvenlaskujen vilkkain vaihe Suomessa oli 1850-luvulla, mutta Pohjois-Suomessa järvenlaskuja tehtiin eniten 1860–1880-luvuilla eli koko maahan nähden jonkin verran myöhemmin. Ne myös hajaantuivat...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Järvenlaskut > Järvenlaskujen määrä 1800-luvulla
Järvenlaskut
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Innostus herää 1700-luvulla Piipsjärvi kuivatettiin 1800-luvun lopulla, mutta sen uudelleenvesittäminen aloitettiin 1970-luvulla. Järvenlaskuja alettiin toteuttaa 1700-luvun puoli...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Järvenlaskut
Natura 2000 -verkoston muodostaminen
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Kansallisia luonnonsuojeluohjelmia Natura-verkostoon liittyen Suomen valtio on toteuttanut niin sanottuja vanhoja suojeluohjelmia kaikkiaan seitsemän erillisen ohjelman avulla. Ne on kohdenne...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Hallinto ja lainsäädäntö > Normittava lainsäädäntö > Natura 2000 -verkoston muodostaminen
Normittava lainsäädäntö
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Ruotsin ajan lait Autonomisen Suomen lainsäädäntötyö Vesistötoimikunnasta ympäristölupavirasto Kansallis- ja luonnonpuistot Asutus- ja yhdyskuntarakentamisen lait ...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Hallinto ja lainsäädäntö > Normittava lainsäädäntö
Pelson kuivatus
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Suomen suurin suonkuivatushanke Muhoksen ja entisen Säräisniemen pitäjän rajaseudulla sijaitseva Pelso oli Suomen suurin suonkuivatushanke, joka oli käynnistynyt vuonna 1833 hätäaputyönä ja s...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Soiden kuivatukset ja peruskuivatushankkeet > Pelson kuivatus
Peruskuivatusten hyötyala ja kustannukset
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Peruskuivatustoiminta oli määrällisesti vähenevä 1960-luvulta lähtien. Oheisista kuvioista näkyy, kuinka hankkeiden lukumäärä oli 1970-luvulla enää kymmenesosa kahta vuosikymmentä aiemmasta tilant...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Soiden kuivatukset ja peruskuivatushankkeet > Peruskuivatusten hyötyala ja kustannukset
Pohjois-Pohjanmaan suuret järvenkuivatushankkeet
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Pohjois-Pohjanmaan järvenlaskujen suuret hankkeet ajoittuivat pääasiassa 1800-luvun jälkipuolelle. Merijärvi ja  Tähkijärvi Reisjärven Kalajanjärvi Kuonanjärvi Sie...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Järvenlaskut > Pohjois-Pohjanmaan suuret järvenkuivatushankkeet
Rion julistuksesta Kiotoon ja Kööpenhaminaan
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Keskeinen periaate vuoden 1992 Rio de Janeiron julistuksessa oli kestävä kehitys, jota varten laadittiin Agenda 21 eri yhteiskuntasektorien ja toimijoiden näkökulmasta tarkasteltuna. Rion jul...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Hallinto ja lainsäädäntö > Maailmanlaajuiset ohjausjärjestelmät > Rion julistuksesta Kiotoon ja Kööpenhaminaan
Soiden kuivatukset ja peruskuivatushankkeet
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

  Valtion johdolla Suonkuivatusten hyötyala 1910 - 1930-luvuilla Siirtyminen peruskuivatuksiin Kuivatustarve pelloille ja turvetuotantoon Niukasti ...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Soiden kuivatukset ja peruskuivatushankkeet
Suuret suonkuivatuskohteet 1800-luvulla
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Kohteet 1800-luvun lopulla Pelson lisäksi suuria suonkuivatuskohteita oli Pohjois-Pohjanmaalla 1800-luvun lopulla muutamia muitakin. Harjurimmin ja Hirvirimmin nevamaitten kuivatus Kesti...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Soiden kuivatukset ja peruskuivatushankkeet > Suuret suonkuivatuskohteet 1800-luvulla
Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Sievin kuivatetulle Evijärvelle tulvia aiheuttanutta Vääräjokea perattiin vuosina 1924 - 1925. Vesistöihin kohdistuneet toimenpiteet ovat muovanneet merkittävällä tavalla ympäristöä vu...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö
Vuoden 1902 vesioikeuslain suojaava luonne
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Viisivittanojan perkaustyöt Siikajoella vuonna 1926 Vuonna 1889 asetettiin komitea tutkimaan, miten vettä olisi voitu käyttää entistä hyödyllisemmin yleisiin ja yksityisiin tarkoituksiin. Ko...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Hallinto ja lainsäädäntö > Normittava lainsäädäntö > Vuoden 1902 vesioikeuslain suojaava luonne
Iso Saarisuo - Hoikkasuo - Musta-aapa
Sisältösivu | Julkaistu: 24.9.2019

Koodi FI1301604 kunta Simo, Kuivaniemi Pinta-ala 768 ha ......

Luonto > Suojelualueet > Natura 2000 -alueet > Iso Saarisuo - Hoikkasuo - Musta-aapa
Veittiaapa
Sisältösivu | Julkaistu: 23.9.2019

Koodi Kunta Pinta-ala ......

Luonto > Suojelualueet > Natura 2000 -alueet > Veittiaapa
Lähdeneva
Sisältösivu | Julkaistu: 17.9.2019

Koodi FI1000036 Kunta Kokkola, Raahe Pinta-ala 246 ha Aluetyyppi  SAC Alue ka......

Luonto > Suojelualueet > Natura 2000 -alueet > Lähdeneva
Litokaira
Sisältösivu | Julkaistu: 13.9.2019

Koodi FI1103827 Kunta Pudasjärvi Ranua Ii (Kuivaniemi) Pinta-ala (ha) 30382 Aluetyyppi SAC/SPA ......

Luonto > Suojelualueet > Natura 2000 -alueet > Litokaira
Mämmisuo
Sisältösivu | Julkaistu: 13.9.2019

Koodi FI1301209 Kunta Ranua, Pudasjärvi Pinta-ala 1313 ha ......

Luonto > Suojelualueet > Natura 2000 -alueet > Mämmisuo
Lestijoki
Sisältösivu | Julkaistu: 12.9.2019

Koodi FI1000057 Kunta Kalajoki, Kannus, Lestijärvi, Kokkola, Toholampi Pinta-ala 411 ha Aluetyyppi SAC ......

Luonto > Suojelualueet > Natura 2000 -alueet > Lestijoki
Oulun vesi- ja ympäristöpiiri
Sisältösivu | Julkaistu: 10.9.2019

Johtajat Lokakuussa 1986 toimintansa aloittaneen Oulun vesi- ja ympäristöpiirin johtajan virassa jatkoi Antti Karhunen, jolta eräs lehtimies kysyi organisaation muuttuessa 1986, kuinka muutos...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Hallinto ja lainsäädäntö > Ympäristöhallinnon vahvistuminen vesipiiristä ympäristökeskukseksi > Oulun vesi- ja ympäristöpiiri

Ensimmäinen Edellinen
1
2
3
4
5
6
...
10
Seuraava Viimeinen