Ensimmäinen Edellinen
1
2
3
4
5
6
...
10
Seuraava Viimeinen

Rannikko
Sisältösivu | Julkaistu: 3.1.2020

Suomen rannikkovyöhyke on luonnoltaan monipuolinen ja hämmästyttävän laaja: rantaviivaa on 46 000 km ja saaria noin 97 000. Erilaiset kallio- ja moreenirannat ovat vallitsevia, hiekka- ja sorarantoje...

Luonto > Luontotyypit > Luontotyyppien uhanalaisuus > Rannikko
Kuinka suojella Itämeren rannikkoluontoa?
Sisältösivu | Julkaistu: 3.1.2020

Rannikkoluontotyyppien tilan parantamisen kannalta tärkeimmät toimenpiteet liittyvät erityisesti Itämeren rehevöitymisen ja maaston kulumisen ehkäisemiseen sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan. Lisäksi ...

Luonto > Luontotyypit > Luontotyyppien uhanalaisuus > Rannikko > Kuinka suojella Itämeren rannikkoluontoa?
Uhanalaistumisen syyt ja uhkatekijät
Sisältösivu | Julkaistu: 3.1.2020

Itämeren rannikko muuttuu jatkuvasti, luontaisesti esimerkiksi maankohoamisen takia. Sadan viime vuoden aikana ihmisen vaikutus on kasvanut ja osittain jo peruuttamattomasti muuttanut rannikkoluontoa...

Luonto > Luontotyypit > Luontotyyppien uhanalaisuus > Rannikko > Uhanalaistumisen syyt ja uhkatekijät
Valtioneuvosto nimitti uuden ilmastopaneelin, SYKEstä uutena jäsenenä Paula Kivimaa, Jyri Seppälä jatkaa
Uutinen | Julkaistu: 23.12.2019

Valtioneuvosto nimitti 19.12.2019 uuden ilmastopaneelin, jonka puheenjohtajana jatkaa ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta. SYKEstä paneelissa jatkaa professori Jyri ......

Kartat ja tilastot > Valtioneuvosto nimitti uuden ilmastopaneelin, SYKEstä uutena jäsenenä Paula Kivimaa, Jyri Seppälä jatkaa
Kuinka turvata tunturiluonnon tulevaisuus
Sisältösivu | Julkaistu: 26.11.2019

Tunturiluonnon tulevaisuus on uhattuna. Kehitykseen vaikuttavat etenkin ilmastonmuutos ja edelleen voimakkaana jatkuva porojen laidunnus. Kasvava matkailu ja kiinnostus Lapin luonnonvarojen hyödyntäm...

Luonto > Luontotyypit > Luontotyyppien uhanalaisuus > Tunturit > Kuinka turvata tunturiluonnon tulevaisuus
Maailman vaelluskalapäivä
Sisältösivu | Julkaistu: 19.12.2019

Maailman vaelluskalapäivää (World Fish Migration Day) vietetään 16.5.2020. Päivän tavoitteena on lisätä tietoisuutta vapaana virtaavien jokien ja vaelluskalojen tärkeydestä järjestämällä aihetta esii...

Vesistökunnostusverkosto > Tapahtumat > Muut tapahtumat > Maailman vaelluskalapäivä
Tunturit
Sisältösivu | Julkaistu: 26.11.2019

Tunturi on vuorimuodostuma, jolla on puuton lakiosa. Varsinaisilla tuntureilla on tunturi­paljakkaa, jolla kasvaa sille ominaista arktis-alpiinista kasvillisuutta. Paljakan matalakasvuinen lajisto on...

Luonto > Luontotyypit > Luontotyyppien uhanalaisuus > Tunturit
Uhanalaistumisen syyt ja uhkatekijät
Sisältösivu | Julkaistu: 26.11.2019

Ilmastonmuutos ja laiduntaminen, erityisesti porojen kesä­laidunnus, ovat merkittävimpiä tunturiluontotyyppien tilaan vaikuttavia tekijöitä. Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa ilmastonm...

Luonto > Luontotyypit > Luontotyyppien uhanalaisuus > Tunturit > Uhanalaistumisen syyt ja uhkatekijät
Joulu 2019 ymparisto.fi
Sisältösivu | Julkaistu: 18.12.2019

...

Joulu 2019 ymparisto.fi
Kaupunkien ilmastotoimien vaikutukset monipuolisesti esille
Uutinen | Julkaistu: 18.12.2019

Suomen ympäristökeskus SYKE kartoitti työkaluja kuntien ilmasto-ohjelmien monipuoliseen vaikutusten arviointiin yhteistyössä maamme suurimpien kaupunkien kanssa. Selvityksessä olivat mukana Espoo, Hel......

Sama sisältö löytyy useasta paikasta:
Ilmasto ja ilma > Kaupunkien ilmastotoimien vaikutukset monipuolisesti esille
Kulutus ja tuotanto > Kaupunkien ilmastotoimien vaikutukset monipuolisesti esille
Pohjavesien tila
Sisältösivu | Julkaistu: 11.11.2013

Suomessa on noin 3900 vedenhankinnalle tärkeää, siihen soveltuvaa tai pohjavedestä riippuvaista ekosysteemiä ylläpitävää pohjavesialuetta, joista suurin osa on tilaltaan hyviä. Uusimman arvion...

Vesi > Pohjavesien tila
Valuma-alueen ojitukset vaikuttavat yleisesti ojittamattomien soiden vesitalouteen
Tiedote | Julkaistu: 18.12.2019

Itä-Suomen yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa selvitettiin ojittamattomina säilyneiden suoalueiden nykytilaa. Valuma-alueelta suolle purkautuva vesi on tärkeä osa suon vesitaloutta.......

Sama sisältö löytyy useasta paikasta:
Kartat ja tilastot > Valuma-alueen ojitukset vaikuttavat yleisesti ojittamattomien soiden vesitalouteen
Luonto > Valuma-alueen ojitukset vaikuttavat yleisesti ojittamattomien soiden vesitalouteen
Kaivoveden alkalointi ja PH
Sisältösivu | Julkaistu: 16.12.2019

Veden syövyttävyys Suomen pohjavedet ovat usein happamia ja pehmeitä eli ne voivat syövyttää metalliputkia ja -kalusteita. Happamuus aiheutuu veden suuresta hiilidioksidipitoisuudesta. Pehmeys j...

Rakentaminen > Rakennushanke > Talotekniset järjestelmät (LVI) > Vedenhankinta kaivosta > Kaivoveden laatu ja riittävyys > Kaivoveden alkalointi ja PH
Arseeni
Julkaistu: 16.12.2019

Arseeni on luonnon alkuaine, jota on pieniä määriä kallioperässä ja maaperässä. Maankamaran arseeni kulkeutuu luontaisesti pohjaveteen. Suomessa arseeni on paikallinen ongelma erityisesti porakaivois...

Rakentaminen > Rakennushanke > Talotekniset järjestelmät (LVI) > Vedenhankinta kaivosta > Kaivoveden laatu ja riittävyys > Arseeni
Fluori
Julkaistu: 16.12.2019

Pohjavedessä fluori esiintyy fluoridi-ionina. Fluoridia esiintyy Suomessa luonnostaan kohonneina pohjaveden pitoisuuksina rapakivialueilla, joita on Kaakkois-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanma...

Rakentaminen > Rakennushanke > Talotekniset järjestelmät (LVI) > Vedenhankinta kaivosta > Kaivoveden laatu ja riittävyys > Fluori
Mangaani
Sisältösivu | Julkaistu: 16.12.2019

Melko korkeita mangaanipitoisuuksia esiintyy yleisesti Suomen pohjavesissä, usein samanaikaisesti raudan kanssa. Mangaanin pitoisuutta kaivovedessä ei voi ennustaa, vaan pitoisuus on kunkin kaivon os...

Rakentaminen > Rakennushanke > Talotekniset järjestelmät (LVI) > Vedenhankinta kaivosta > Kaivoveden laatu ja riittävyys > Mangaani
Pohja- ja kaivoveden kovuus
Sisältösivu | Julkaistu: 16.12.2019

Pohjaveden kovuus johtuu etupäässä veden sisältämästä kalsiumista ja magnesiumista, mutta kovuutta aiheuttavat myös rauta ja mangaani. Suomessa pohjavedet ovat yleensä pehmeitä, mutta kalkkikivialuei...

Rakentaminen > Rakennushanke > Talotekniset järjestelmät (LVI) > Vedenhankinta kaivosta > Kaivoveden laatu ja riittävyys > Pohja- ja kaivoveden kovuus
Radon
Sisältösivu | Julkaistu: 16.12.2019

Radon on radioaktiivinen kaasu, jota esiintyy erityisesti Etelä-Suomen graniittialueilla. Säteilyturvakeskus on julkaissut sivuillaan Suomen radonkartaston. Radonia esiintyy yleisemmin porakaivoissa ...

Rakentaminen > Rakennushanke > Talotekniset järjestelmät (LVI) > Vedenhankinta kaivosta > Kaivoveden laatu ja riittävyys > Radon
Rauta
Sisältösivu | Julkaistu: 16.12.2019

Rauta on pohjaveden happamuuden ja mangaanin ohella yleisimmin kaivoveteen laatuhaittoja aiheuttava aine. Rauta ja mangaani esiintyvät usein yhdessä ja niitä on maa- ja kallioperässä koko Suomen alue...

Rakentaminen > Rakennushanke > Talotekniset järjestelmät (LVI) > Vedenhankinta kaivosta > Kaivoveden laatu ja riittävyys > Rauta
Sulfaatti
Sisältösivu | Julkaistu: 16.12.2019

Korkeita sulfaattipitoisuuksia havaitaan erityisesti rannikkoalueiden vanhan merenpohjan alueella sijaitsevissa pohjavesissä. Myös geologiset tekijät ja rikkilaskeuma aiheuttavat paikoin kohonneita s...

Rakentaminen > Rakennushanke > Talotekniset järjestelmät (LVI) > Vedenhankinta kaivosta > Kaivoveden laatu ja riittävyys > Sulfaatti

Ensimmäinen Edellinen
1
2
3
4
5
6
...
10
Seuraava Viimeinen